Sosiaali-individualismin puolustuspuhe Sosiaali-individualismin puolustuspuhe on testikenttä kaikille niille ajatuksille, joita yhteiskuntaa koskien vuosien varrella on syntynyt. Tavoitteena on käynnistää erilaisia keskusteluja yhteiskunnasta ja tulevaisuudestamme, mihin yleensä olemme tottuneet.

Tapaus Tynkkynen -- oikeudellisesti arvioituna

Aiheesta

Aamun uutiset ovat informoineet Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkysen erottamisesta Perussuomalaiset r.p.:n jäsenyydestä. Suomenuutiset verkkolehden mukaan erottamisen syynä on ollut Tynkkysen toiminta ns. tuuletuskokouksen yhteydessä. Kuten jo uutisen otsikostakin huomataan erityisesti "Yksitysiten tietojen levittely" oli syy, jonka vuoksi puoluehallitus näytty Tynkkyselle ovea. Sinänsä puolueilla ja muillakin yhdistyksillä on oikeus erottaa jäseniään, mutta tässä tapauksessa on muutama kohta, jotka vaativat tarkempaa arviota. Tässä yhteydessä on toki syytä korostaa, että analyysi perustuu puhtaasti julkisuudessa olleisiin tietoihin taikka julkisesti löydettyihin asiakirjoihin.

Perussuomalaisten rakenne ja erottminen puolueesta

Päinvastoin kuin muissa puolueissa, perussuomalaiset kuuluvat suoraan puolueyhdistykseen, eivät siis välillisesti esim. paikallisyhdistysten kautta. Käytännössä tämä on ollut tekninen ratkaisu, jolla on käsittääkseni (Timo Soini näin julkisuudessa kertonut) kontrolloimaan puolueen jäsenkenttää siten, että puolue päättää aina kuka siihen kuuluu, ei paikalliset toimijat. Tämä on sinänsä varmasti perusteltu ja yhdistyksen omassa päätäntävallassa oleva ratkaisu.

Perussuomalaisten sääntöjen 7 §:n mukaan:

"Puoluehallitus voi päätöksellään erottaa puolueen jäsenen jollakin seuraavista erottamisperusteista:
– Jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksamatta.
– Jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on sitoutunut puolueeseen liittymällä.
– Jäsen on toisen Suomessa toimivan puolueen jäsen tai toisen Suomessa toimivan puolueen organisaatioon kuuluvan muun yhdistyksen jäsen.
– Jäsen on asettunut toisen Suomessa toimivan puolueen tai vaalilain mukaisen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi yleisissä vaaleissa.
– Jäsen on eronnut Perussuomalaisten kunnallisesta valtuustoryhmästä.
– Jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella vahingoittanut puoluetta.
– Jäsen ei ole täyttänyt puolueeseen liittyessään tai ei enää täytä laissa tai puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja."

Sääntömääräysten perusteella näyttäisi siltä, että erottaminen voi tulla kyseeseen, mikäli a) jäsenvelvoitukset laiminlyödään, b) toimitaan toisen puolueen lukuun tai ollaan erottu puoluetoiminnasta (esim. valtuustoryhmä), c) on menettänyt kelpoisuutensa taikka d) on vahingoittanut puoluetta.

Sekä Suomen Uutisten että Sebastian Tynkkysen omissa tiedonannoissa ja nyt uusimpana Timo Soinin kertomuksessa, erotuspäätös on tapahtunut nimenomaan siksi, että Tynkkynen on julkaissut nimilistan puolueen jäsenistä, jotka puolueen oikeudellisen selvityksen mukaan ovat yksityisiä tietoja. Puoluesihteerin mukaan taas erottamisen syy on Tynkkysen asenne ja vakava rikos. Jälkimmäisellä puoluesihteeri viittaa henkilöstörekisterilain ja yksityiselämän suojan yksiselitteiseen rikkomiseen.

Yhdistyslaki erottamisesta

Suomessa toimivia yhdistyksiä (ml. puolueet) säännellään yhdistyslaissa, jonka 14 §:n mukaan:

"Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen:

1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja."

Käytännössä erottaminen on siis jätetty yhdistyksen sääntöjen asiaksi kuitenkin siten, että erottaminen on aina mahdollista velvoituksien laiminlyöntiperusteella, vahingoittamisperusteella tai kelpoisuudenmenettemisperusteella. Näistä vahingoittamisperuste muistuttaa kovin myös Perussuomalaiset rp:n sääntöihin sisältyvää perustetta, joskin lain säännösversiossa erottamiskynnystä on nostettu määrittämällä kriteeriksi olennainen vahingoittaminen. 

Tynkkysen erottaminen prosessina ja sisällöllisesti

Kun oikeudellinen ympäristö on kuvattu, voidaan siirtyä hahmottamaan mitä oikeastaan on tapahtunut. Tynkkynen siis keräsi poliittisessa painostustarkoituksessa nimiä verkkolomakkeella ja tämän jälkeen julkaisi nimilistan verkkosivuillaan. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin Perussuomalaiset rp:n hallituksen kokouksessa, jonka jälkeen nähtävästi Tynkkyseltä on pyydetty selvitystä, miksi hän nimet oli julkaissut. Viimeisessä vaiheessa asiasta on teetetty oikeudellinen selvitys ja päädytty erottamiseen. Puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin mukaan syy erottamiseen on nimenomaan näiden tietojen eli käytännössä nimien julkaisussa, jonka lisäksi puoluesihteeri on nostanut esiin vielä erotetun henkilön asenteen yhtenä tekijänä.

Jos asiaa ryhdytään oikeudellisesti arvioimaan, on ensinnäkin epäselvää onko Tynkkystä todellisuudessa kuultu yhdistyslain 15.2 §:n mukaisesti: "Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen." Säännös lähtökohtaisesti edellyttää, että erotettavaksi aiottua kuullaan nimenomaan erottamisesta, ei muista mahdollisesti myöhemmin erottamiseen johtavista asioista. Niinpä mikäli Tynkkystä on kuultu vain nimien julkaisusta, mutta ei erottamisesta, on päätös todennäköisesti yhdistyslain 32 §:n perusteella moitteenvarainen.

Mikäli kuuleminen on tapahtunut oikein, voidaan siirtyä asian sisällölliseen käsittelemiseen. Aivan ensinnä on syytä todeta, että asenne ei ole missään nimessä lainmukainen erottamisperuste. Tämän ohella on myös syytä todeta, ettei myöskään mainittu tietojen julkistaminen ole peruste erottaa ketään. Tämä voisi olla peruste, mikäli kyse olisi yhdistyslain 11 §:n mukaisesta jäsenluettelosta ja sen julkistamisesta - tässä tapauksessa näin ei kuitenkaan taida olla. Tilanne voisi olla myös toinen, mikäli Tynkkysen olisi aidosti todettu syyllistyneen "vakavaan rikokseen", kuten puoluesihteeri väitti. Tämä kuitenkin edellyttäisi tuomiota. Kun tällaista tuomioita ei toistaiseksi ole, niin syyttömyysolettaman mukaisesti Tynkkynen ei ole syyllistynyt mihinkään. Itseasiassa julkisuudessa esitetty väite "vakavaan rikokseen" syyllistymisestä voi johtaa jopa rikosoikeudelliseen arviointiin.

Tynkkysen toimintaa arvioitaessa on muutoinkin syytä erottaa mahdollinen henkilörekisteririkos sekä itse erottaminen. Valitettava tosiasia, kun on, että puolue ei ole millään tavoin asianomistaja henkilörikosasiassa, vaan ainoastaan ne, joiden oikeuksia on loukattu. Kun kyse ei ole puolueen jäsenluettelon julkaisemisesta, ei puolue voi käyttää asiaa perusteena erottamiselle.

On kuitenkin niinkin, että vaikka puheenjohtaja tai puoluesihteeri eivät ole viitanneet vahingonaiheuttamisperusteeseen, on se tosiasiallisesti se, joka tulee arvioitavaksi. Tältä osin puolueen säännöissä on lievempi kynnys. Eli käytännössä kaikki, jotka mitenkään vahingoittavat puoluetta, voivat tulla erotetuksi, jos puolueen sääntöjä luetaan piirun tarkasti. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, että samaa asiaa on tiukemmin kriteerein säännelty myös laissa. Lähtökohtana tässä kuitenkin on se, että arvioidaan onko lain tiukemmalla säännöksellä mitään merkitystä, kun säännöissä on löysemmin määrätty samasta asiasta. Näyttäisi siltä, että ei, sillä lain systematiikka johtaa tilanteeseen, jossa sääntöjen määräykset saavat etusijan suhteessa lakiin. Niinpä vahingonaiheuttamisperusteella (ilman oleellisuutta) voidaan ko. puolueesta erottaa. Tämä saattaa tässä asiassa täyttyäkin, koska kriteeri ei ole kovin tiukka. Yhdistyslain 14 §:n osalta oikeuskäytäntöä ei juuri ole: urheilun oikeusturvalautakunta on käytännössä aina pitänyt rajaa merkittävän korkealla, kun taas korkein oikeus ei asiaan muutama vuosi sitten ottanut kantaa, vaikka sille päätösvaltaa tarjottiin. Mielestäni ennakkopäätöksen antaminen tuolloin olisi ollut tarpeen lain soveltamisen kannalta.

Mikäli vahingoittamisperusteeseen olisi vedottu, olisi puolue vahvoilla tapauksessa. Kun kuitenkin julkisuuteen on jo viritetty toista tarinaa, voi Tynkkynen olla vahvoilla, mikäli mistään virallisista papereista ei löydy nimenomaan tähän perusteeseen vetoamista. Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että päätöksen jälkikäteinen muuttaminen ei ole lain mukaista. Mielestäni on selvää, että mikäli julkisuudessa olleet erottamisperusteet ovat ne, joihin päätös on perustettu, on Tynkkysellä tuomioistuimen päätöksellä mahdollisuus palata jäseneksi. Tätä puoltaa myös perusoikeussäännös (perustuslaki 13.2 §), jonka mukaan yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan. Tulkintavaihtoehdoista on aina valittava perusoikeusmyönteisin ratkaisu.

Toinen kysymys on henkilötietolain rikkominen. Väittäisin, että kyse on ns. painovapauden käyttämisestä. Asia oli aiemmin selvästi ratkaistu, mutta jätettiin uudessa laissa epäselväksi. On kuitenkin selvää, että perusoikeussuoja turvanneet Tynkkystä siten, ettei tuomioistuin voi katsoa hänen syyllistyneen henkilörekisteririkokseen. Tässäkin on nimittäin syytä muistaa, että rikoslaki nostaa kynnyksen melko korkeaksi, jonka lisäksi perusoikeusargumentaatio on sopusoinnussa Tynkkysen yhdistymisvapauden ja sananvapauden kanssa. Heikoilla pohjilla mahdollinen rikoscasekin näyttäisi olevan.

Tynkkysen asema varapuheenjohtajana

Mikäli puoluehallitus ei ole tehnyt päätöstä Tynkkysen asemasta varapuheenjohtajana, ja puolueen sääntöjen ja lain mukaan se ei ole näin voinutkaan tehdä, on tämä edelleen puolueen varapuheenjohtaja, kunnes ylimääräinen tai sääntömääräinen puoluekokous toisin päättää. Tähän ei mielestäni vaikuta puolueen sääntöjen 13 §, jonka mukaan varapuheenjohtajien tulee olla puolueen jäseniä. Säännöstä ei nimittäin voida tulkita siten, että puoluehallituksen toimet voisivat tehdä puoluekokouksen päätökset tyhjäksi. TIlanne olisi toinen, mikäli joku henkilö itse eroaisi puolueesta. Tällöin olisi selvää, että myös kelpoisuuden menettämisen myötä, voitaisiin katsoa varapuheenjohtajuuden päättyneeksi. Kun kyse on kuitenkin puoluehallituksen tekemästä päätöksestä, ei kyseisen määräyksen voida katsoa olevan sopusoinnussa Tynkkysen oikeuksien kanssa. On nimittäin huomionarvoista todeta, että mikäli toinen tulkintavaihtoehto valittaisiin, voisi valitun puoluehallituksen enemmistö aina erottaa vähemmistö puolueen jäsenyydestä, jolloin käytännössä enemmistö hallitsisi aina. Tätä ei voida pitää yhdistyslain mukaisena tulkintavaihtoehtona, koska tuolloin ylin päättävä elin ei olisikaan puoluekokous, vaan puoluehallitus. Lisäksi on syytä muistaa, että puolueen varapuheenjohtaja on myös puoluevaltuuston varapuheenjohtaja. Tämä mielestäni puoltaa myös sitä, ettei puoluehallitus voi tehdä tosiasiallisia päätöksiä asioissa, jotka kuuluvat puoluekokouksen päätäntävaltaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän haanpaa kuva
Harri Haanpää

Halila & Tarasti arvioivat ainakin netissä pyörivän kuvan mukaan tilannetta seuraavasti:

Erikoistilanne syntyy silloin, kun erottaminen yhdistyksestä merkitsee myös hallituksen jäsenyyden päättymistä. Näin on asian laita silloin, kun hallituksen jäsenen on oltava myös yhdistyksen jäsen. Tällaisessa tapauksessa hallituksessa ei voi olla toimivaltaa jäsenen erottamiseen yhdistyksestä. Muutoin se voisi erottaa hallituksen jäseniä.

(Halila - Tarasti: Yhdistysoikeus. 2011. s.253)

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Vastasinkin asiassa jo toimittajille. Halila ja Tarasti viittaavat ko. kohdassa Halilan väitöskirjaan vuodelta 1993, jossa perustelu rakennettu lähinnä saksalaiseen ja ruotsalaiseen oikeuskirjallisuuteen sekä Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisuun. Oikeusvertailevat argumentit ovat sinänsä sallittuja, mutta eivät suoraan johda siihen, että asia olisi näin meillä. Halila ja Tarasti viittaavat myös Risto Riitesuon vuoden 2001 teokseen Erottaminen ja kurinpito yhdistyksessä, josta löytyy mielenkiintoinen päätös Helsingin hovioikeudesta 28.10.1999 nro 3113. Tässä on eksaktisti todettu, että hallituksella ei voi olla toimivaltaa erottaa hallituksen jäsentä jäsenyydestä, mikäli se johtaa hallitusjäsenyyden menettämiseen. Olen tässä kuitenkin Riitesuon varassa, koska minulla ei ole hovioikeuden päätöstä. Toisaalta minulla ei ole syytä epäillä Riitesuon tulkintaa, hän on usein hyvin johdonmukainen ja tarkka. Mikäli tulkinta on oikea, on asia selvä. Oikeuskäytäntö osoittaa, ettei erottamismahdollisuutta ole. Tämä on myös yhdistymisvapauden mukainen tulkinta (perusoikeusmyönteinen tulkinta). Päätös on siten yhdistyslain 32 §:n perusteella moitteenvarainen. Lisäksi se saattaa olla myös mitätön, jos sitä esim. vertaa siihen miten vaikkapa Halla-ahoa on tuomionsa jälkeen käsitelty (loukkaa siis päätöksentekotavaltaan olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta).

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Yhdistyslain 32 § päätöksen moitteenvaraisesta pätemättömyydestä viittaa yhdistyksen päätöksiin(kokouksen tai valtuutettujen kokouksen), jotka on tehty väärässä järjestyksessä tai ovat ylemmän normin vastaisia.

Toimivallan ylityksestä taas seuraa automaattisesti päätöksen mitättömyys. Eli mikäli oikeuskäytäntöä on uskominen (ja miksi ei olisi), niin Perussuomalaisten puoluehallituksen tekemä päätös on mitätön, ei moitteenvaraisesti pätemätön.

Mielenkiintoista, jos Tynkkynen vaan marssisi pokkana seuraavaan puoluhallituksen kokoukseen.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #11

Ei ihan näinkään. Siis Tynkkysen erottaminen ei automaattisesti tee kaikista tulevista päätöksistä mitättömiä, vaan mahdollisesti moitteenvaraisia.

Tarkistin myös HO päätöksen. Perustuu lähinnä Halila - Tarasti kantaan, mutta tekee siitä jonkinasteisen ennakkopäätöksen, jota ainakin Helsingin hovi tullee kunnioittamaan ja odottanee käräjäoikeudessa noudatettavan.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen Vastaus kommenttiin #12

En tarkoittanut puoluehallituksen tulevista päätöksiä, vaan Tynkkysen erottamispäätöstä. Viittasit tuossa aikaisemmassa kommentissasi, että se voi olla 32 §:n mukaisesti moitteenvaraisesti pätemätön. Kuitenkin jos kyseessä on ollut toimivallan ylitys (mennään Halila-Tarasti tulkinnan mukaan), niin silloinhan erottamispäätöksen pitäisi olla mitätön, ei 32 §:n tarkoittamalla tavalla moitteenvaraisesti pätemätön.

Se on sitten oma mielenkiintoinen kysymyksensä, mitä tällainen mitätön päätös tarkoittaisi puoluehallituksen tulevan päätösvallan suhteen.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #13

Kuten olen sanonut, perustuu Halilan ja Tarastin tulkinta lähinnä oikeusvertaileviin argumentteihin ja taas HelHO päätös Halilan ja Tarastin kantaan. Itse korostan moitteenvaraisuutta ensisijaisena ongelmakohtana, koska se tässä nyt ainakin lienee ongelma.

Heli Hämäläinen

Käsittääkseni varapuheenjohtaja istuu itsekin puolueen hallituksessa ja on tullut nimitetyksi toimeensa puoluekokouksessa. Jos nyt hallitus erottaa jäsenensä puolueesta, käsittääkseni ainoa laillinen tapa toimia on, että koko hallitus eroaa samalla ja kutsutaan puoluekokous nimittämään puolueelle uudet puheenjohtajat ja uusi hallitus.

Mikäli hallitus kuitenkin jatkaa, se on käsittääkseni vailla päätösvaltaa. Kokoontuahan se saa kaveriporukkana.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Ei edellytä tällaista. Mutta edellyttää, että hallituksen taholta ylimääräinen puoluekokous kutsutaan koolle päättämään varapuheenjohtajan erottamisesta.

Tässähän varmaan voi tulla myös kyseeseen yhdistyslain 20.2 §:n mukaisen ylimääräisen puoluekokouksen koollekutsuminen jäsenistön taholta, mikäli luottamus hallitukseen on järkkynyt. Tällöin keskustelussa olisi luonnollisesti koko hallituksen asema. Tosin tässäkin on syytä muistaa, että puheenjohtajisto suoraan on kokouksen päätösvallassa ja muu hallitus valtuustolla. Mikäli ylimääräinen kokous käsittelee koko hallituksen luottamusta, on sillä siihen oikeus. Jos päätyy erottamaan, niin sen jälkeen puoluekokous valitsee puheenjohtajiston ja valtuusto loput hallituksen jäsenet.

Heli Hämäläinen

Onko puolueen hallitus kuitenkin päätösvaltainen kokouksissaan siinä tilanteessa, ettei Tynkkystä kutsuta mukaan kokouksiin eikä hänen erottamistaan ole käsitelty puoluekokouksessa?

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #5

No siis on ja ei. Yhdistysoikeus on siinä mielessä hassu oikeudenala, että periaatteessa mitä tahansa saa tehdä, kuhan päätös ei täytä mitättömyyskriteerejä (yhdistyslaki 33 §) tai siitä ei ns. jää kiinni 3 kk aikana (ks. 32 §). Eli todennäköisesti jos vedotaan tähän, niin päätökset kumoutuvat käräjillä, mutta jos ei vedota määräajassa, niin sitten ne ovat voimassa.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi

Päätösvaltahan ei sinänsä mene, mielenkiintoinen kysymys on onko Tynkkysen mahdollisesti aloittaman prosessin aikana tehdyt päätökset sitten moitteenvaraisia.

Perususomalaisten sääntöjen mukaan nuorisojäjrestön puheenjohtajalla on läsnäolo- puhe- ja esitysoikeus puoluehallituksen kokouksissa, ja nuorisojärjestö on oma itsenäinen oikeushenkilönsä jonka jäsenyys ei ole sidoksissa puolueen jäsenyyteen. Eli Tynkkynen pystyy heilahtamaan kokouksiin ihan kuten ennenkin, mutta ilman äänioikeutta.

Heli Hämäläinen

Käsittääkseni nuorisojärjestön pj on läsnäolo-oikeudella, mutta puolueen puheenjohtajisto on osa puoluehallitusta. Korjatkaa jos olen väärässä.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Et ole, näin lukee säännöissä.

Käyttäjän saloniemi kuva
Tuomas Saloniemi Vastaus kommenttiin #10

Toki säännötkin ovat vähän viitteellisiä. Iltalehden haastattelussa Soini arveli että Tynkkynen jatkaa puolueen varapuheenjohtajana vaikka ei ole jäsen. Tai jotain.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen Vastaus kommenttiin #14

Tämä on mielestäni itsestäänselvyys, että varapuheenjohtaja hän ainakin on...

Toimituksen poiminnat