*

Sosiaali-individualismin puolustuspuhe Sosiaali-individualismin puolustuspuhe on testikenttä kaikille niille ajatuksille, joita yhteiskuntaa koskien vuosien varrella on syntynyt. Tavoitteena on käynnistää erilaisia keskusteluja yhteiskunnasta ja tulevaisuudestamme, mihin yleensä olemme tottuneet.

Puheenvuoro kuntalaisena: ajatuksia Nousiaisten taloudellisesta tilanteesta

Taustaa

Nousiaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reima Rantanen otti Turun Seutusanomissa (21.9.2017) kantaa kunnassa kiivaana vellovaan ja käsitykseni mukaan lähiaikoina lopullisen päätöksentekovaiheen saavuttavaan koulukeskusteluun. Rantasen mukaan kunnan taloudellinen tilanne ja väestöpohja eivät kertaluokkaa 10-15 miljoonaa olevaa kouluinvestointia kestäisi, vaan olemassa oleva kouluverkko voitaisiin hyvällä saneeraussuunnittelulla säilyttää.

Kuntaliitto julkaisee vuosittain kahta erinomaista excel-vertailutaulukkoa, joihin on koottu kaikkien Suomen kuntien sekä talouden tunnusluvut että toimintokohtainen kustannusaikasarja. Dokumentista voi helposti vertailla kuntien välisiä eroja ja saada kuvan kenties siitä, mikä omassa kunnassa on hyvin ja mikä taas kaipaisi parannusta. Tämä taas loisi faktapohjan käytävälle keskustelulle.

Valitettavasti uusin kustannusaikasarja ei ole vielä valmis, joten alla oleva perustuu kustannusten osalta vuoteen 2015 asti tehtyyn seurantaan. Tunnuslukujen osalta mukana on myös vuosi 2016. Näiden pohjalta olisin jopa sanomassa, että Nousiaisten tilanne ei oikeasti ole niin huono kuin yleisesti kuntapäättäjät tuovat esiin, vaan ongelmat pyörivät lähinnä muutaman kysymyksen ympärillä: yksi keskeisin niistä on lapsi-ikäluokkiin kuuluvien määrä ja sekin yllättävällä tavalla. Nousiaisissa näyttäisi nimittäin olevan lapsi-ikäluokkia, so. lapsia poikkeuksellisen paljon suhteessa kunnan muuhun väestöön.

Kunnan tuloista

Keskiverto noustenlaisen verotettavat tulot ovat lähes 20 % verrokkikuntien asukkaiden tuloja korkeammat. Verotuloja per asukas kunnalle tuloutuu kuitenkin vain reilu 11 % enemmän kuin näissä matalamman tulotason kunnissa. Verolajeittainen vertailu osoittaakin sen, että kunnan tulot ovat poikkeuksellisen vahvasti tuloverosidonnaiset, sillä asukaskohtaisesti laskettu yhteisöveron jako-osuuden ja kiinteistöveron tuotto jäävät selvästi verrokkikunnista. Tämä selittyy erityisesti sillä, että toisaalta Nousiaisissa on kokoonsa nähden liian vähän yhteisöveroa merkittävästi maksavia yrityksiä, jonka lisäksi verotuksen painopiste on liikaa työllisyyden kannalta haitallisessa tuloverotuksessa, kun taas kansantaloudellisesti jopa asumisen kustannuksia laskeva ja kiinteistökauppaa lisäävä kiinteistövero on jätetty rauhaan. Suosituksena olisikin, että kunnassa lähdettäisiin tarkastelemaan tuloverotuksen merkittävää laskemista ja näin syntyvän tulovajeen täysmääräistä kompensoimista kiinteistöverolla, joka kohdistuisi erityisesti omistukseen palkansaajien työnverotuksen sijaan. Ratkaisu olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen, jonka lisäksi esimerkiksi yrityksille kyseessä olisi verovähennettävästä erästä, jolloin todellisuudessa laskun maksaisi pääosin valtio.

Tulopuolella toinen huomionarvoinen asia on käyttötalouden valtionosuuksien pienuus suhteessa verrokkeihin. Mikäli Nousiainen saisi saman kuin vastaavankokoiset kunnat, puhuttaisiin reilun 7 miljoonan euron vuotuisesta lisärahoituksesta. Kunnassa olisikin syytä tutkia voisiko esimerkiksi tietyntyyppistä koulutusta kunnassa aloittamalla, saada tuosta saamatta jääneestä potista edes osan kotiutettua: kriteerit löytyvät Kuntaliitosta ja valtiovarainministeriöstä. Kokonaisrahoituksen osalta Nousiainen jää verrokeista noin 4-5 miljoonaa. Luonnollisesti kunnan tulisi edunvalvonnassaan pyrkiä vaikuttamaan valtionosuusjärjestelmän syrjäseutulisien poistamiseen, jolloin tulonsiirto kasvukeskuksista maakuntiin ei olisi niin voimakas kuin nykyisin.

Kunnan oma talous

On totta, että kunnan vuosikate, joka kuvaa kunnan taloudellista tasapainoa ja kykyä kattaa aikaisemmat poisto-ohjelmassa olevat investoinnit, ei ole oikein koskaan Nousiaisissa noussut kovin korkeaksi ja on nykyiselläänkin auttamatta liian matala: kumulatiivinen tulorahoitusjäämä (vuosikate – poistonalaisten investointien omahankintamenot) vuodesta 1997 alkaen kasvanut hieman verrokkeja nopeammin ja vuodesta 2011 selvästi korkeammin. Vuonna 2011 on tehty jokin suuri investointi, joka ei kuitenkaan ole näkynyt positiivisesti kunnan käyttötalouden kehityksessä. Samassa yhteydessä myös kunnan lainakanta lähes tuplaantui. Tämän seurauksena omavaraisuusastekin laski jo alle kriittisenä pidetyn 50 %:n rajan ennen vuoden 2016 toimenpiteitä, joiden konsernin sisäisestä luonteesta johtuen ei kuitenkaan voitu kuntakonsernin tilannetta parantaa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen perusteella konserni on painunut jo alijäämäiseksi. Kokonaisuudessaan on totta, että ”jotain tarttis tehdä”, joskin ensin pitäisi tietää mitä.

Vihjeitä tähän antaa mainitsemani kustannusaikasarja, jonka osalta tosiaan uusimpia tietoja ei ole käytössä, mutta kymmenvuotinen trendi antaa kuvaa. Tästä kokonaisuudesta nousee täsmäongelmina esiin muutamia: ensinnäkin Nousiaisten taloudessa näyttäisi olevan kaksi selvää ongelmaa: lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelujen kustannukset, jotka vuosina 2013-2015 ovat olleet selvästi aiempaa ja kaikkia vertailulukuja korkeammat. Vuoden 2015 perusteella verrokkikunnat tuottivat – Nousiaisten vuosikustannuksiksi käännettynä - palvelut noin neljännesmiljoonan halvemmalla.

Suurin ongelma kuitenkin Nousiaisissa oli vanhusten laitospalvelujen asukaskohtaiset nettokustannukset, jotka olivat kaksinkertaiset samankokoisiin kuntiin nähden ja noin 2,5-kertaiset maan ja maakunnan keskiarvoihin nähden. Syy lienee pääosin oman tuotannon kalleudessa. En löytänyt Moision hoitopäivän hintaa mistään yleisessä tietoverkossa olevasta lähteestä, mutta toisessa tuntemassani kunnallisessa vanhainkodissa kustannus on noin 163 euroa per asiakas per päivä, kun taas yksityisessä tehostetussa palveluasumisessa päästään 105-115 euron päivähintoihin.

Kokonaan omalukunsa on opetus- (ja kulttuuri)sektori, jonka asukaskohtaiset nettokustannukset Nousiaisten talouteen summattuna ovat noin 1,8 miljoonaa euroa verrokkeja korkeammat. Erityisesti vuodesta 2010 eteenpäin kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Osaltaan tämä selittyy sillä, että 0-6-vuotiaiden osuus kunnan väkiluvusta on ollut merkittävästi suurempi kuin verrokeissa, joskin on viime vuosina kääntynyt laskuun. Näin ollen erityisesti lasten päivähoidon nettokustannukset per lapsi ovat tarkastelujakson aikana kasvaneet merkittävästi ollen verrokkeja korkeammat, mutta koko maan ja maakunnan keskiarvoa matalammat. Tämä ei kuitenkaan lämmitä, koska ongelma tulee nimenomaan ikäluokkien koosta, jolloin suhteessa asukaslukuun, lasten päivähoitoon uppoaa lähes kolmannes enemmän kuin verrokeissa: myös maan ja maakunnan keskiarvot ylitetään reippaasti. Kysymys ei ole pienistä rahoista, sillä mikäli Nousiaisissa päästäisiin verrokkien tasoon, puhuttaisiin 1,1 miljoonan euron vuosisäästöstä.

Myös perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta nähdään sama ilmiö. Koska myös koululaisikäluokat suhteessa muuhun väestöön ovat selvästi korkeammat, näkyy se myös korkeampina asukaskohtaisina kustannuksina. Perusopetuksen kohdalla verrokkien tasoon pääseminen tarkoittaisi noin puolen miljoonan säästöä.

Ikäluokkien suuri koko on johtanut siihen, että Nousiaisissa on jouduttu tehostamaan koululaitoksen toimintaa merkittävästi. Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat selvästi verrokkeja, maan ja maakunnan keskiarvoja alhaisempia: perusopetukseen per oppilas käytetään viidennes vähemmän rahaa kuin verrokeissa. Lukiossa ero vain kasvaa. Kun koulutus syö suurimman osan hallintokunnan varoista, tarkoittaa se myös sitä, että liikunnan ja ulkoilun panostukset ovat minimaalisia, alle puolet verrokeista.  Myös kulttuuri- ja kirjastopalveluilla on rakenteellinen alirahoitus.

Miten tästä eteenpäin?

Mitä asialle pitäisi tehdä? Ensimmäinen asia on tietysti todeta se, etä talousongelmat johtuvat ensisijaisesti poikkeuksellisesta väestörakenteesta ja ovat ensisijaisesti positiivisempia kuin voisi ajatella: karrikoiden voisi sanoa, että Nousiaisissa on ”ylitarjontaa” lapsista ja lapsiperheistä, kun lapsi- ja nuorisoikäluokkia verrataan muuhun väestöön. Sen sijaan puutetta näyttäisi olevan sekä ikääntyneistä että lapsettomista työssäkäyvistä. Näistä edellisiin ikäryhmiin liittyvät korkeat kustannukset ovat poistumassa näillä näkymin 2020, joten panostaminen ikäihmisten houkutteluun olisi järkevää. Vastaavasti kuntaa tarvittaisiin nimenomaan sellaista työikäistä väkeä, jolla ei toistaiseksi ole vielä lapsia sekä eri koulutusasteiden opiskelijoita.

Työikäisten houkutteluun nähden iso ongelma syntyy siitä, ettei kunnassa ole tarpeeksi työpaikkoja: vain neljännes kuntalaisista käy omassa kunnassaan töissä. Tämä taas johtunee siitä, että yritysten määrä suhteessa väkilukuun nähden ei ole missään määrin maan kärkiluokkaa. Lisäksi näistä yrityksistä poikkeuksellisen paljon on alkutuotantoyrityksiä, kun taas jalostus on elinkeinorakenteessa selvästi aliedustettuna. Tämä yleensä tarkoittaa pienempää työpaikkojen määrää suhteessa siihen, että jalostusyrityksiä olisi enemmän.

Jotta kuntaan saataisiin työssäkäyviä aikuisia, tulisi asuntotuotannosta huolehtia. Kunnassa on poikkeuksellisen vähän vuokra-asuntoja, jotka olisivat kuitenkin erittäin merkittävä tapa hankkia uusia asukkaita. Jos kunnassa on tarjolla vain omistusasuntoja tai tyhjiä tontteja, joille on asetettu tiukat rakentamismääräykset, voi olla varma, ettei asukasluku lähde kovin suuresti nousuun. Koska Nousiainen käsittääkseni kuuluu Turun seudun MAL-sopimusalueeseen, olisi kuntaan mahdollista saada helposti myös ARA-rahoitusta esimerkiksi yksityiseen asuntotuotantoon.

Nousiaisten kunnalla olisi erinomainen mahdollisuus hyödyntää merkittävä lasten ja nuorten määrä. Tämä tarkoittaisi panostuksia sekä koulumaailmaan että nuorisolle suunnattuihin palveluihin. Pääpainon tulisi olla peruskoulun jälkeisten koulutuspalvelujen ja yksityisten kuluttajapalvelujen tuomisessa kunnan alueelle, jotta varsinkaan lapsuudesta aikuisuuteen siirtyvät eivät karkaisi kunnan rajojen ulkopuolelle.

Esitin taannoin Vakka-Suomen Sanomissa yhdistetyn kaupan suuryksikön ja yhtenäiskoulun perustamista Nousiaisiin. Näkemykseni mukaan yhtenäiskoulu, jossa toimisi kaikki koulutusasteet esiopetuksesta lukiokoulutukseen, olisi tapa, jolla Nousiaisten koulutuspalveluja voitaisiin tehostaa siten, että kunta ei hukkaisi rahojaan epätarkoituksenmukaisiin rakenteisiin. Saamani pääosin positiivisen ja yhden negatiivisen palautteen myötä, uskallan uudistaa tämän ehdotuksen.

Jo nyt nimittäin näyttää siltä, että laaja kouluverkko on yhdistettynä lapsi- ja nuorisoikäluokkien suuriin asiakasmääriin johtanut siihen, ettei koulutukseen per lapsi tai nuori ole mahdollisuutta käyttää sitä euromäärää, joka tyypillisesti samankokoisissa kunnissa palveluihin ohjataan. Tämä ei voi olla näkymättä tasossa tai muutoin kunnan kannattaisi pohtia koulutuskonsulttiyrityksen perustamista. Jotta resursseja saataisiin vapautettua nimenomaan koulutuspanostuksiin, tarkoittaisi se nimenomaan yhden riittävän suuren yksikön perustamista.

Kuten valtuuston puheenjohtaja Rantanen puheenvuorossaan tuo esiin, taitaa montaa kuntapäättäjää kuitenkin pelottaa mahdollinen 10-15 miljoonan investointikustannus, jonka osalta on toki syytä muistaa, että osa kustannuksista on kanavoitumassa liikuntahalliin. Tähän osioon on todennäköisesti melko helppo saada opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta noin kolmannekseen kustannuksista. Liikuntahalliosioon tulisi myös pohtia jonkinlaista yksityistä omistus- ja palveluviritystä, jolloin riskiä olisi osittain mahdollista siirtää yksityiselle sektorille. Tällaisia PPP-järjestelyjä on Suomessa useita. Vaikka 10-15 miljoonan investointi tehtäisiin kunnan omana investointina, tarkoittaisi se mahdollisuutta luopua kaikista nykyisistä koulurakennuksista sekä muutoin tehostaa toimintaa esimerkiksi yhdistelemällä luokkia. Lisäksi on syytä muistaa, ettei kyseinen 10-15 miljoonaa suinkaan tulisi kerralla maksettavaksi, vaan poistosuunnitelmasta riippuen 20-30 vuoden aikajänteellä, jolloin vuotuinen kustannus olisi puolen miljoonan luokkaa. Tästä merkittävä osa kuittautuisi suoraan saatavilla säästöillä. Jos kiinteistö olisi yksityinen, tuottaisi se vielä merkittävän kiinteistöveropotin ja työpaikkojen muodossa yhteisöveroa ja tuloveroa.

Myös itse kouluinvestointiin olisi mahdollista hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä tukea, joskin se edellyttäisi koko kunnan päättäjien yhteisymmärrystä ja poliittisten kontaktien valjastamista edunvalvontaan. Toinen vaihtoehto olisi tältäkin pohtia yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa: voisivatko koulutuspalvelut esittämälläni tavalla sijoittua mahdolliseen kaupan suuryksikköön, kuten esimerkiksi Skanssissa ja vaikkapa Espoon uudessa Lippulaivassa on vanhuspalvelujen osalta menetelty. Monilla paikkakunnilla kirjastopalvelut on vastaavasti sijoitettu kauppakeskuksiin. Julkiselle puolelle ratkaisu olisi mitä parhain, koska pääomia ei kiinnittyisi hankkeeseen. Samassa yhteydessä kuntaan saataisiin kasa uusia yksityisen sektorin palvelutyöpaikkoja.

Toinen tarpeellinen uudistus olisi siirtyä laajassa määrin vanhainkotihoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Tämän seurauksena käyttötalouteen olisi saatavissa vuositasolla noin 600-800 tuhatta, jonka lisäksi kiinteistön realisoimisen kautta poistorasite pienenisi. Tämä olisi järkevä toimenpide nimenomaan tässä tilanteessa, sillä on päivänselvää, ettei maakunta tule pitkällä tähtäimellä kiinteistöä palvelutuotannossaan käyttämään, kun palvelutuotantokustannusten hintaero on näin räikeä. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, ettei kyse ole poikkeuksellisen suuresta vanhusväestön määrästä tai korkeasta hoitoisuusasteesta, sillä edellisen osalta yli 75-vuotiaiden määrän prosentuaalinen osuus on lähes puolet verrokkikuntia pienempi ja jälkimmäisen osalta Nousiainen ylittää valtakunnallisia suositukset vain lievästi.

Mahdollisella kunnallisen vanhainkodin myynnillä olisi sekin vaikutus, että todennäköisesti mahdollinen ostaja olisi kiinnostunut uudistamaan vanhustenpalvelujen tilat, jolloin olemassa olevat tilat vapautuisivat muuhun, esimerkiksi asuinkäyttöön. Kunnalle uudet rakennushankkeet tietäisivät merkittäviä tulonlisäyksiä kiinteistöveron muodossa. Samalla kunta vapautuisi tyhjilleen jääntiriskistä.

Toimenpide-ehdotukset tiivistetysti:

  1. kunnan tulisi keventää tuloverotusta merkittävästi ja kompensoida tämä tulonmenetys kiinteistöverotuksen kiristämisellä; --> tavoitteena olisi saada Nousiaisista kiinnostava asuinkunta työssä käyville aikuisille;
  2. kuntaan tulisi järjestää lisää vuokra-asuntoja työssäkäyville aikuisille yhdessä yksityisen sektorin kanssa; --> tavoitteena olisi helpottaa kuntaan muuttamista;
  3. kunnan tulisi toteuttaa yhtenäiskouluhanke (ml. liikuntahalli) yhdessä yksityisen sektorin kanssa siten, että samassa kiinteistössä toimisi sekä koulutuspalvelut että kaupan suuryksikkö; --> tavoitteena olisi saada aikaan koulupuolen säästöjä sekä luoda uutta palveluliiketoimintaa ja sitä kautta uusia työpaikkoja kuntaan;
  4. kunnan tulisi luopua vanhusten palvelujen omasta tuotannosta, kun siihen on vielä mahdollisuus; --> tavoitteena olisi saada kuntaan nykyaikaiset vanhusten palvelujen toimitilat sekä yksityisiä investointeja; sekä
  5. edellisten lisäksi kunnan tulisi pikaisesti käynnistää hanke asemanseudun kaavoittamiseksi ja rakentamiseksi; --> tavoitteena olisi saada uusia investointeja, asukkaita sekä lisäverotuloja.

​​​​Kirjoittaja on nousiaisissa asuva hallintotieteiden tohtori, yhteiskuntatieteiden maisteri ja master of arts in law, joka esittää ajatukset kuntalaisena ja yksityishenkilönä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vaikka neuvot ovat viisaita ja keinot hyvää tarkoittavia, ei Nousiainen noilla teemoilla enää nouse, vaikka nimi Nousiainen siihen velvoittaakin. Pendelöinnin aika on ohitse, nyt tarvitaan järeämpiä keinoja, kuin tuloveron vaihtaminen kiinteistöverotukseen.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Ari hei! Päinvastoin, Nousiaisella on loistavat mahdollisuudet: uunituore moottoritie Turkuun, kesto 20 min ja tulevaisuudessa myös käynnistyvä henkilöraideliikenne. Tilanne vastaa Helsingin metron reunoja sillä poikkeuksella, että Turun seutu on kovimmassa nousussa koko maassa. Nyt vaan pitäisi tehdä rohkeita ratkaisuja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Samaa mieltä oikeista ratkaisuista, mutta ratkaisumme ovat kovin erilaiset. Jos nousiaislaiset haluavat olla Turun nukkumalähiö niin neuvosi ovat mitä parhaat. Mutta eikö silloin kunta voisi liittyä heti Turkuun ja olla turkulainen kortteli, joka menestyy moottoritien turvin?

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Esitin kommentissani mm. Kaupan suuryksikön perustamista sekä kritiikkiä jalostustyöpaikkojen vähyyteen. Lisäksi on syytä muistaa, että täällä Varsinais-Suomessa on pienellä alueella paljon kuntoa, ruokaakin välissä kaksi, joskin yhden rajapisteen kautta yhteisraja Turun kanssa löytyy.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4

Hyvin esitit. Turkuun ei kannata tietysti heti ensimmäisenä liittyä, jos on munaa tehdä moottoritien virta toiseen suuntaan, mutta siihen ei yksi kaupan suuryksikkö riitä, niitä on jo Raisiossa kunta pullollaan.

Valitettavaa on että vuonna 2016 Nuosiainen antoi yrityspuolella valtuudet Turun tiedepuistolle ja sehän on silloin selvää, että Turku nappaa huulilta aina ensimmäisenä.

Sinun esitykset ovat hyvä alku. Nousiainen great again!

Toimituksen poiminnat