*

Sosiaali-individualismin puolustuspuhe Sosiaali-individualismin puolustuspuhe on testikenttä kaikille niille ajatuksille, joita yhteiskuntaa koskien vuosien varrella on syntynyt. Tavoitteena on käynnistää erilaisia keskusteluja yhteiskunnasta ja tulevaisuudestamme, mihin yleensä olemme tottuneet.

Oppia Nousiaisten vesikriisistä

Asuinkuntani Nousiainen heräsi Tasavallan Presidentin vaalin aattoaamuna orastavaan vesikriisiin. Kuin salamana kirkkaalta taivaalta, Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen lautakunnan jäsen ja Nousiaisten kunnanhallituksen varapuheenjohtaja julkaisi kunnassa suositussa Facebook-ryhmässä pysäyttävän tiedon siitä, että ympäristöterveydenhuoltoviranomainen oli yhdessä kunnan toissa vuonna yhtiöitetyn vesihuoltolaitoksen, Nousiaisten Vesi oy:n kanssa käynnistänyt näytteenotot vesijohtoverkostosta. Kuntalaisten keskuudessa oli jo muutaman päivän ajan ihmetelty äkillistä vatsatautiepidemiaa, jonka osalta paikallisten äitien muodostama ryhmä oli tunnistanut orastavan epidemian jo edellisenä päivänä. Tällöin myös asiasta oli oltu yhteydessä kunnan tekniseen päivystykseen, joka vastaa vesiyhtiön käytännön operatiivisesta toiminnasta, koska yhtiöllä itsellään ei ole henkilöstöä. Epäilyä ei ollut otettu tosissaan, vaikka terveydensuojelulain (763/1994) 20 a § (24/2006) 1 mom. mukaan näin olisi ehdottomasti tullut tehdä:

"Talousvettä toimittavan laitoksen on, saatuaan tiedon toimittamansa talousveden aiheuttamasta epidemiasta tai epäillessään toimittamansa talousveden voivan aiheuttaa epidemian, ilmoitettava siitä välittömästi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin talousveden laadun parantamiseksi."

Neuvokkaat äidit eivät tästä lannistuneet, vaan olivat seuraavaksi yhteydessä Turun Sanomiin, joka tarttuikin epäilyyn ja suuntasi kyselynsä Nousiaisten kunnan terveydensuojelulain 7 §:n tarkoittamana kunnan terveydensuojeluviranomaisen eli Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon ylilääkärille. Turun Sanomien mukaan tämäkään ei vielä herättänyt viranomaisia toimimaan, vaan epäilykset heräsivät vasta kun kuntalaisilta oli tullut tietoa sairastumisista. Myös tältä osin edellä mainitun vesihuoltolain 20 a §:n tässä tapauksessa 2 mom. edellyttää välittömiä toimia (ks. myös VnA 1365/2011 elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä):

"Saatuaan tiedon talousveden aiheuttamasta epidemiasta tai sen epäilystä kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tehtävä viipymättä tapausta koskeva selvitys ja ryhdyttävä toimenpiteisiin taudin leviämisen ehkäisemiseksi sekä ilmoitettava siitä edelleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja asianomaiselle aluehallintovirastolle."

Näytteenotot aloitettiin lauantaiaamuna ja tästä tieto lähti leviämään edellä viitatun luottamushenkilön ystävällisesti jakaman tiedotteen kautta. Tässä yhteydessä myös Nousiaisten kunnallispolitiikassa teknisen lautakunnan jäsenenä toimivalle vaimolleni alkoi tulla yhteydenottoja huolestuneilta kuntalaisilta sen osalta, että mistä on kyse. Kunta tai ympäristösuojeluviranomainen ei ollut tässä vaiheessa julkaissut mitään, ainakaan siten kuin kuntalain (410/2015) 108 § edellyttää, vaan kunnan verkkosivu loisti tyhjyttään. Tässä vaiheessa itsekin esitin kunnan johdolle (kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat) tiedustelun, että onko verkosto todella saastunut ja pyysin, että tiedottavat asiasta nopeasti epätietoisille kuntalaisille asiasta, huomauttaen, että valmiussuunnitelmassa ja/tai kunnan kriisiviestintäsuunnitelmassa todennäköisesti on ohjeet. Huomautin myös johtoryhmän kokoontumistarpeesta kriisitoimien käynnistämiseksi. Tässä yhteydessä kävi ilmi, että kunnan tekninen johtaja (jonka virkatehtäviin on määritelty kuulumaan myös vesihuoltolaitoksen toimitusjohtajan tehtävät) on poissa virantoimituksesta ja kunnanjohtajakin oli kiinni muualla. Vastuulliseksi kerrottiin hallinto- ja sivistysjohtaja. Muutamaa tuntia myöhemmin kunta julkaisi Facebook-sivullaan tiedotteen, jossa todettiin vatsatautia ilmenneen kunnassa runsaasti ja epäiltiin, että kyse oli tarttuvasta vatsataudista. Koska veden saastumista ei voitu sulkea pois, oli näytteenotot ja veden klooraus käynnistetty: samalla annettiin veden keittokehotus. Käytännössä toimet aloitettiin siis noin vuorokautta sen jälkeen, kun kunta/vesihuoltolaitos oli saanut tiedon epäilyistä.

Muutamia havaintoja tiedottamisesta ja kriisinhallinnasta

Nokian kymmenen vuoden takaisen vesikriisin yhteydessä erityisesti tiedottamista kritisoitiin, kuten onnettomuustutkintalautakunnan raportista käy ilmi. Erityisesti kritiikki koski kriisin johtamistoimien käynnistämistä sekä tiedotteiden ikään kuin jälkijättöisyyttä. Nokian tapauksen jälkeen Kuntaliitto julkaisi vuonna 2008 "Kriisijohtaminen ja viestintä - Tapaus Nokian vesikriisi", jossa summattiin sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Samaisena vuonna 2008 Valvira julkaisi ensimmäisen versionsa "Malli vesilaitosten valvontatutkimusohjelmaksi" sekä "Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje", jonka yhdessä "Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa" (2009) muodostavat jälkimmäisimmän mukaan kattavan kokonaisuuden talousveden säännöllisen valvonnan sekä erityistilanteisiin varautumisen tueksi.

Myös Nousiaisten tapauksessa kritiikki on vahvasti kohdistunut tiedottamiseen. Erityisesti sosiaalisen median keskusteluissa kritiikki on noussut esiin. Ehkä suurimpia ongelmia ovat olleet se, että varsinkin alkuvaiheessa ongelmaa vähäteltiin erityisesti ns. äänessä olleiden luottamushenkilöiden taholta: esitettyjen näkemysten mukaan synty käsitys, ettei edes teoriassa olisi mahdollista, että talousvesi olisi saastunut. Tällaista linjaa edustivat kovinkin korkeat luottamushenkilöt, mukaan lukien useat valtuuston jäsenet, jotka toimivat myös joko kunnanhallituksessa tai teknisessä lautakunnassa. Some-keskustelussa oli havaittavissa myös se, että asia politisoitui samojen jakolinjojen mukaisesti, joita kunnassa on tuoreimmissa polittisissa kiistoissa ollut. Niinpä useat kuntalaisetkin viljelivät näkemystä, että "ei minulla mitään ole ja olen juonut vettä ja jatkan samalla mallilla". Kriisitietoisuutta ei syntynyt, kun myöskään kunnan ylin virkamiesjohto ei tullut asiassa tiedottein julkisuuteen. Ulkopuolisesti arvioiden tämäntyyppisissä tai muissa yleistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa kaikkein tärkeintä olisi aina pyrkiä osoittamaan kuntalaisille se, että emme välttämättä tiedä mikä tilanne on, mutta periaatteenamme on, että kuntalaisten turvallisuudesta pidetään huolta ja toimitaan sen mukaan.

Kriisitietoisuuden syntymistä ei myöskään helpottanut se, että kun ensimmäiset tiedot otetuista näytteistä julkaistiin 28.1.2018, ilmoitti kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustaja tästä huolimatta, että todennäköisesti seuraavana päivänä (29.1.2018) näytteet olisivatkin puhtaan kloorauksen seurauksen. Näytteistä oli kuitenkin tuolloin löytynyt Escheria coli (E.coli) -bakteeria, jonka osalta Valviran julkaisemassa "Toimitatavat talousveden laadun turvaamiseksi" ohjeessa 3/2016 todetaan seuraavaa:

"Jos vesinäytteessä on Escherichia coli –bakteereita ja suolistoperäisiä enterokokkeja, vesi on saastunut suolistoperäisesti vähän ennen näytteenottoa. Vesiepidemian vaara on erittäin suuri. "

Tässä yhteydessä kunta kuitenkin kertoi (edellä mainittu TS juttu), että kunta "harkitsee vedenottopisteen avaamista maanantaina, kun näytteiden tarkemmat tulokset ovat tulleet". Vesihuoltolaitoksen velvoite järjestää korvaava vesihuolto perustuu vesihuoltolain 15 a §:n 1 mom., jonka mukaan: "Vesihuoltolaitos vastaa verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta häiriötilanteissa. Palvelujen turvaamiseksi laitoksen on oltava yhteistyössä muiden samaan verkostoon liitettyjen vesihuoltolaitosten, kunnan, kunnan valvontaviranomaisten, pelastusviranomaisten, sopimuskumppanien ja asiakkaiden kanssa."

Säännöksen esitöiden (HE 218/2013 s. 47) mukaan: "Häiriötilanteella tarkoitettaisiin kaikkia vesihuollon palvelutuotantoa vaikeuttavia tai vaarantavia häiriötilanteita lukuun ottamatta tavanomaisia toimintahäiriöitä. Tällaisia häiriötilanteita olisivat esimerkiksi vaikutuksiltaan merkittävät laiterikot, muut vakavat vesihuollon laitteistojen, järjestelmien tai palvelujen häiriöt, teknisten järjestelmien häiriöt sekä vedenhankintaan ja energia- ja tietojärjestelmiin kohdistuvat häiriötilanteet. Häiriöitä voisivat aiheuttaa muun muassa luonnononnettomuudet, äärimmäiset sääolosuhteet, paikalliset tai valtakunnalliset onnettomuudet, ilkivalta ja rikokset. Häiriötilanteella tarkoitettaisiin sekä normaaliolojen että poikkeusolojen häiriötilanteita." Edelleen esitöiden mukaan (HE 218/2013 s. 48): "Laitoksen tulisi vastaavasti huolehtia siitä, että se toimittaa omat vesihuoltopalvelunsa sopimuskumppaneille mahdollisimman häiriöttömästi ja tiedottaa niitä välittömästi erilaisista häiriötilanteista tai niiden uhkista. Tässä tarkoituksessa laitoksen tulisi kiinnittää huomiota etenkin sellaisiin erityisasiakkaisiin kuten elintarvikeyrityksiin tai sairaaloihin, joille keskeytyksettömien ja laadukkaiden vesihuoltopalvelujen saanti on erityisen tärkeää." Näin ollen vedenottopisteen perustamisen suunniteltu ajankohta näytti hieman myöhäiseltä. Myöhemmin on käynyt ilmi, ettei esmerkiksi paikallinen parturi ollut saanut kunnalta / vesihuoltolaitokselta tietoa ja ratkaisua vielä 2.2.2018 mennessäkään.

Aikaleimojen perusteella kuitenkin jo tunnin päästä Turun Sanomien jutun julkaisemisesta 28.1.2018 annettiin vaaratiedote. Jälleen kuitenkin seuraavana (29.1.2018) aamuna YLEn uutisoinnissa terveydensuojeluviranomainen viestitti keittokehotuksen jatkumisesta ainakin tiistaihin, mutta jutussa keskeisesti puhuttiin jo mahdollisista puhtaista näytteistä ja kloorauksen lopettamisen harkitsemisesta - tosin tarkkaan asiaa harkiten - kun vielä edelisenä päivänä oli puhuttu mahdollisesta shokkikloorauksesta. Jälleen muutaman tunnin päästä 29.1.2018 kunta julkaisi tiedotteen, jossa shokkiklooraustasolle kloorauksen nostamista pidettiin jälleen todennäköisenä. Myöhemmin illalla kunta julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin vesijohtoverkoston saastuneen ja kyseessä olevan norovirusepäily. Myöhemmin paljastuikin, ettei kyseessä ollut Noro-virus, vaan sapo-virus. Tiedotusta on kritisoitu myös hampaiden pesun muuttuneiden ohjeiden, lemmikkien vedenkäytön muuttuneiden ohjeiden ja koulujen toisistaan poikkeavien toimintaohjeiden osalta. Myös tiedottamisen tavoittavuutta on epäilty, koska kunta tai vesihuoltolaitos tiettävästi ole järjestänyt esimerkiksi kyläyhdistyksiä hyödyntäen kattavaa tiedotuskierrosta, kuten Nokian tapauksessa onnistuneesti tehtiin. Sosiaalisessa mediassa tätä on kuitenkin esitetty. Vastaavasti myös tilapäisen vedenjakelupisteen jäätymisriskistä huomautettiin sosiaalisessa mediassa jäätymistä edeltävänä iltana siten, että asiasta vastuullinen henkilö osallistui itse keskusteluun.

Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että tiedottaminen ei ole onnistunut edes Nokian tasolla. Tiedottaminen on ollut epäselvää, muuttuvaa ja osittain ristiriitaista. Tiedotuksesta ovat myös vastanneet useat tahot, jonka lisäksi luottamushenkilöt ovat hämmentäneet tilannetta omilla kannanotoillaan. Kuntalaisille kuitenkin niin virkamiehet kuin luottamushenkilöt näyttäytyvät samana "establishmentina", jonka vuoksi esimerkiksi kriisisuunnittelun asiantuntijat usein ohjeistavat, että tiedottamisen pitäisi olla vain virkamiesjohdon käsissä. Asiassa onkin herännyt kysymys perusteltu kysymys onko toiminta häiriötilaisuudessa tapahtunut olemassa olevien ja ajantasaisten suunnitelmien mukaan. Nokian tapauksessa yhtenä havaintona oli, että suunnitelmat oli kyllä tehty, mutta ne eivät olleet ajantasaisia, eikä niiden mukaista toimintaa ollut harjoiteltu.

Lisäys 3.2.2018 klo 22:04: Kunta on päättänyt lähettää varhaisjakelussa tiedotteen kaikkiin talouksiin, plussa tästä, kuten myös yhteystietojen keräämisestä. Tässä vaan pitää muistaa henkilötietolain (523/1999) 10 §:n velvoitteet laatia ja julkaista rekisteriseloste, käytännössä vesihuoltolaitoksen verkkosivuilla.

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen velvollisuudesta varautua

Valmiuslaki (1552/2011) 12 § asettaa muun muassa kunnille varautumisvelvollisuuden:

"Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa."

Säännöksen esitöiden (HE 3/2008 s. 37) mukaan: "Esimerkkinä varautumistoiminnasta voidaan mainita valmiussuunnitelmat, poikkeusoloja varten tehdyt tekniset ja rakenteelliset etukäteisvalmistelut, koulutus ja harjoitukset sekä tilojen ja kriittisten resurssien varaukset. Myös poikkeusolojen viestinnän ja tietojen käsittelyn suunnittelu on osa varautumista. Varautumiseen kuuluu keskeisesti myös varautumista koskevien ohjeiden antaminen." 

Edelleen vesihuoltolain 9 § edellyttää, että: "Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti 8 §:ssä tarkoitetun toiminta-alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti" samalla kun samaisen lain 14 §:n mukaan: "Vesihuoltolaitoksen tulee huolehtia siitä, että laitoksen toimittama talousvesi täyttää terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset" ja 15 §:n (681/2014) 1 mom. mukaan: "Vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tässä tarkoituksessa vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua, laitteistonsa kuntoa sekä vuotovesien määrää laitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoissa. Tiedot verkostojen sijainnista on saatettava sähköiseen muotoon". Erityisesti huomiota on syytä kiinnittää lain 9 §:n esitöiden (HE 85/2000 vp s. 28) määritelmään huolehtimisesta: "Huolehtimisella tarkoitetaan säännöksessä talousveden jakeluverkoston sekä viemäriverkostojen rakentamista ja ylläpitämistä samoin kuin talousveden toimittamista ja jäteveden sekä hule- ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista sekä näihin liittyviä tehtäviä". Vastaavasti lain 15 §:n vuonna 2014 tarkennettua selvilläolovelvollisuutta on selvennetty seuraavasti: "Pykälän 1 momentissa säädettäisiin nykyisten tarkkailuvelvoitteiden lisäksi vesihuoltolaitteiston kunnon ja viemäriverkoston vuotovesien määrän tarkkailusta sekä laitoksen velvollisuuksista olla selvillä raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvista riskeistä ja laitteistonsa kunnosta. Selvilläolovelvollisuus tarkoittaisi, että vesihuoltolaitoksen tulisi olla tietoinen toimintansa ja sen vaikutusten kannalta keskeisistä tekijöistä. Laitoksen tarkkailuvelvoitteet mitoitettaisiin selvillä- olovelvoitteiden pohjalta. Vesihuoltolaitoksen laitteistolla tarkoitettaisiin kaikkia laitoksen toiminnan kannalta tarpeellisia laitteita kuten vedenottamoa, vedenkäsittelylaitoksia, jakeluverkostoa siihen liittyvine säiliöineen ja laitteineen, pumppaamoja, puhdistamoita sekä viemäriverkostoa siihen liittyvine kaivoineen ja laitteineen. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää laitoksen verkostoihin".

Vesihuoltolaitoksilla ja myös kunnilla on siis merkittäviä vastuita koskien tämäntyyppisten kriisien ennaltaehkäisyä sekä varautumista pahimpaan. Valmiussuunnitelmissa, kriisiviestintäsuunnitelmissa sekä vesihuoltolain 15 a.2 §:n tarkoittamassa häiriösuunnitelmassa pitäisi olla käytännön ohjeistus siitä toimintamallista, miten asiassa edetään, jos merkit vesiepidemiasta alkavat olla ilmassa. Kuten kyseistä säännöksestä voidana huomata, on näiden tietojen oltava myös muilla viranomaisilla: "Vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta sekä ryhtyy suunnitelman perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Laitos toimittaa suunnitelman valvontaviranomaisille, pelastusviranomaiselle ja kunnalle."

Yhtiöitetyn vesihuoltolaitoksen ongelmallisista vastuukysymyksistä

Vesihuoltolaitoksen huolehtimis-, selvilläolo-, tarkkailu- ja varautumisvelvollisuudet perustustuvat ajatukseen siitä, että vesihuoltolaitokselle asetetaan ennakollisesti riittävän merkittävät vastuut, joiden kautta varmistetaan vesihuoltolaitoksen toiminnan virheettömyys. Vastaavasti vesihuoltolaki sisältää myös merkittävät jälkiseuraamukset, mikäli asioita ei hoideta asianmukaisesti. Vesihuollon järjestäminen on lähtökohtaisesti vesihuoltolain 6 §:n 1 mom. mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla, mutta käytännössä yhdyskunnissa vastuu siirtyy kunnille (vesihuoltolaki 6 § 2 mom.), jolla on velvollisuus huolehtia vesihuoltolaitoksen perustamisesta ja myöhemmin laajentamisesta tai muusta järjestelystä, jolla vesihuolto järjestetään. Näin ollen kyse on julkisesta tehtävästä, vaikka itse toiminta olisi organisoitu kunnan omana toimintana, liikelaitoksena tai yhtiöitettynä toimintana. Kuten Kuntaliiton asiaa koskevan ohjeistuksen alussa todetaan: "Kunta voi lähtökohtaisesti itse ratkaista, kuinka kunnan tehtäväksi laissa säädetyt tehtävät hoidetaan". Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että kunnan vastuut asiassa poistuisivat, koska oikeuskäytännön näkökulmasta on epäselvää kuka todellisuudessa on vastuussa yhtiöitetyn vesihuoltolaitoksen toiminnasta.

Vaikka kyse on julkisesta tehtävästä, ei yhtiöitettyyn vesihuoltolaitokseen lähtökohtaisesti sovelleta virkavastuusäännöksiä, vaan vastuu määräytyy osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Kuten Kuntaliiton vuonna 2017 julkaisemassa "Kunnan konserniohje" asiakirjassa todetaan (s. 10): "Kyse ei ole siis kunnallisesta luottamustoimesta, vastuut ja velvollisuudet poikkeavat merkittävästi kunnan luottamushenkilöiden vastuista ja velvollisuuksista ja tämä tulee ottaa huomioon hallituksen jäseniä valittaessa ja suostuttaessa tehtävän vastaanottamiseen". Toisaalta kuntalain 47 § 2 mom. kuitenkin asettaa velvoitteita muun muassa tytäryhtiön hallinnon valinnalle: "Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus".

Tämä ei ole vain kunnan ja kuntalaisten etu, vaan myös yhtiön hallintoon valittavien henkilöiden etu. Osakeyhtiölain 1 luvun 8 §:n mukaan: "Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua". Mikäli näin ei toimita, voi yhtiön johto joutua jopa henkilökohtaiseen vastuuseen, kuten osakeyhtiölain 22:1.1 toteaa: "Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle." Samaisen säännöksen 2 mom. mukaan: "Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle." Näin ollen on hyvinkin mahdollista, että mikäli toiminta ei ole ollut asianmukaisesti järjestetty, kanavoituu vastuu jopa henkilökohtaisesti yhtiön hallintoon valituille.

Vaikka osakeyhtiölain vahingonkorvausvastuu on ankara, tullee se suhteessa vesihuoltolaitoksen asiakaskuntaan sovellettavaksi vasta siinä vaiheessa, kun selvillä on se millaiset vahingot asiakaskunnalle on aiheutunut. Näiden osalta taas noudatetaan vesihuoltolain melko selkeitä säännöksiä, jotka pyörivät "virheen" käsitteen ympärillä. Vesihuoltolain 27 § 1 mom. mukaan: "Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe, kun veden laatu tai toimitustapa tai vesihuoltolaitoksen palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimuksen tai säädösten perusteella voidaan edellyttää. Vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä on virhe myös silloin, kun se on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt, jollei keskeytys aiheudu vesihuoltolaitoksen laitteiston tavanomaisesta korjaus- tai huoltotyöstä, joka kestää yhtäjaksoisesti alle 12 tuntia ja josta on ilmoitettu asiakkaalle etukäteen, tai jollei keskeytystä voida muutoin pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä." Mikäli taas vesihuollossa olisi virhe, on asiakkaalla vesihuoltolain 27.3 §:n mukaan oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Vastaavasti virheestä syntyy vesihuoltolain 28 §:n mukainen vahingonkorvausvastuu.

Säännöksen esitöissä (HE 218/2013 vp s. 55) on täsmennetty missä raja virheen ja vesihuoltolain 27 § 2 mom. mukaisen ei-virheen ("Virheenä ei pidetä sellaista vesihuoltolaitoksen palvelun häiriötä tai keskeytymistä, joka aiheutuu vesihuoltolaitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota sen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia se ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa") välillä kulkee. Virheenä ei siis pidettäisi sellaista vesihuoltolaitoksen palvelun häiriötä tai keskeytymistä, joka aiheutuisi ylivoimaisesta esteestä (s. 55). Tällöin vesihuoltolaitos ei olisi velvollinen suorittamaan hinnanalennusta tai vahingonkorvausta. Tällaisen tilanteen määrittelemiseksi on säädetty kolme kriteeriä, joiden kaikkien pitää täyttyä, että kyse olisi ylivoimaisesta esteestä: muussa tapauksessa virhe olisi olemassa. Esitöiden mukaan vastuusta vapautumisen edellytyksenä on, että "este olisi vesihuoltolaitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella" (s. 55). Tällä tarkoitettaisiin: "Vesihuoltolaitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia esteitä saattaisivat olla esimerkiksi työtaistelutilanne, luonnononnettomuus, viranomaisten toimista syntyvä este tai valmiuslaissa tarkoitetut poikkeusolot samoin kuin asiakkaiden tai muiden ulkopuolisten toiminnan aiheuttamat esteet kuten vesihuoltoputken vaurioituminen maansiirtotöiden yhteydessä tai vesihuoltolaitteistoon kohdistuva vahingonteko". Tämän lisäksi myös toisen kriteerin tulisi täyttyä: "Ylivoimaisen esteen toisena edellytyksenä olisi, että laitoksen ei olisi kohtuudella voitu edellyttää ottavan sitä huomioon toiminnassaan. Laitoksen tulisi varautua riittävästi myös vaikutuspiirinsä ulkopuolella oleviin esteisiin" (s. 55). Vastaavasti virheestä vapautuminen ylivoimaisen esteen vuoksi edellyttäisi myös seuraavaa: "Kolmantena edellytyksenä ylivoimaiselle esteelle olisi, että laitos ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa esteen seurauksia" (s. 56).

Näin ollen, kun vesihuoltolaitoksen virhevastuuta ja sitä kautta hinnanalennus- ja vahingonkorvausvelvollisuutta arvioidaan, näyttää siltä, että rima siihen, milloin kyse olisi ei-virheestä eli ylivoimaisesta esteestä, on vedetty melko korkealle. Esimerkiksi jo se, että verkoston korjaustoimia on siirretty tai vaikkapa putkirikkoa ei ole asianmukaisin välinein etsitty, tarkoittanee sitä, ettei vesihuoltolaitos voi vedota ylivoimaiseen esteeseen.

Kun virhe on olemassa, tarkoittaa se edellä mainitun vesihuoltolain 27.3 §:n mukaisesti asiakkaan oikeutta hinnanalennukseen, jota koskeva vaatimus tulee esittää vesihuoltolaitokselle: "kohtuullisessa ajassa siitä, kun asiakas havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita" (L 27 § 3 mom.). Se, mitä hinnanalennus kussakin tilanteessa olisi, on jätetty sääntelemättä muilta osin kuin toteamalla edellä mainitulla tavalla lain 27.3 §:ssä, että sen tulee olla suhteessa virheeseen. Kuitenkin vesihuoltolain 27.4 §:n mukaan: "Jos virhe perustuu vesihuollon yli 12 tunnin yhtäjaksoiseen keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä on vähintään kaksi prosenttia asiakkaan vuotuisesta perus- ja käyttömaksusta. Vesihuoltolaitos vähentää hinnanalennuksen asiakkaan laskusta todettuaan vesihuollon yhtäjaksoisen keskeytyksen. Tässä momentissa säädetystä ei saa asutuksen vesihuollossa sopimuksin poiketa asiakkaan vahingoksi." Näin ollen yli 12 tunnun yhtäjaksoisen keskeytyksen hinnanalennuksen määrä on vähintään kaksi prosenttia vuotuisista maksuista. Nousiaisten tilanteessa yhtiön arvioitavaksi nyt tuleekin sen laskeminen, minkä pituisesta keskeytyksestä selvän virheen johdosta on ollut kyse. Oletettavaa kuitenkin on, että vesikriisi johtaa merkittäviin hinnanalennuksiin asiakkaille.

Hinnanalennus on käsitteenä vesihuoltolaitoksen vahingonkorvausvastuusta poikkeava käsite. Ne eivät ole myöskään toisiaan poissulkevia, vaan on mahdollista saada sekä hinnanalennusta että vahingonkorvausta. Vesihuoltolain 28.1 §:n (681/2014) mukaan: "Vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Ennen vahingon ilmenemistä tehdyn sopimuksen ehto, joka rajoittaa vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen tämän momentin nojalla, on mitätön". Tällä siis lähinnä viitataan henkilöille aiheutuneisiin vahinkoihin, kuten säännöksen esitöissä (HE 85/2000 vp s. 39) todetaan: "Säännöksen tarkoittamia henkilövahinkoja voisi aiheutua esimerkiksi siitä, kun vedenkäyttäjä sairastuu sen vuoksi, ettei vesihuoltolaitoksen toimittama talousvesi täytä terveydensuojelulain mukaisia laatuvaatimuksia. Omaisuudelle aiheutuvat vahingot tulisivat säännöksen mukaan korvattaviksi siis vain siltä osin kuin kysymys on yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetusta omaisuudesta. Muulle omaisuudelle virheestä aiheutuvan vahingon korvaamisesta vesihuoltolaitos sen sijaan vastaisi laitoksen ja asiakkaan välisen sopimuksen perusteella". Näin ollen esimerkiksi sairastumisesta aiheutuvat kustanukset ovat vesihuoltolaitoksen korvausvelvollisuuden piirissä. Näillä tarkoitetaan todellisia kustannuksia, joita esimerkiksi lääkärikäynneistä ja lääkkeistä ynnä muusta vastaavasta on aiheutunut asiakkaille.

Mikäli virhe sen sijaan aiheutuu vesihuoltolaitoksen huolimattomuudesta, voi vahingonkorvausvastuu olla laajempikin sisältäen jopa taloudelliset vahingot (L 28.2 §): "Vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä asiakkaalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon vesihuoltolaitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella". Tarkemmin välilliseksi vahingoksi käsitettävistä menetyksistä on säädetty vesihuoltolain 28.3 §:ssä. Käytännössä siis esimerkiksi yrittäjien on mahdollista ansiomenetyskorvauksia, mikäli havaitaan, että virhe on aiheutunut vesihuoltolaitoksen virheellisestä toiminnasta. Käytännössä tämä tullee selviämään, kun yritykset esittävät yhtiölle vahingonkorvausvaatimuksensa ja viime kädessä niistä saadaan oikeuden ratkaisu. Tässä keskeiselle sijalle tullee nousemaan se oliko yhtiön toiminta asianmukaista putkivuodon etsinnässä, mikäli sen todetaan lopulta olleen syy myös jätevesiputken hajoamiseen.

Epäselviä kysymyksiä

Olen edellä käynyt läpi keskeistä lainsäädäntöä liittyen vesihuoltolaitoksen toimintaan. Käytännössä vesihuoltolaitoksella on merkittäviä vastuita koskien vesihuollon järjestämistä. Kyse on kunnalle kuuluvasta julkisesta tehtävästä, joka on organisoitu siten kuin kunta on itse päättänyt. Suosittua on viime vuosina ollut vesihuoltolaitosten yhtiöittäminen, jolla on lähinnä pyritty parantamaan vanhojen kriisikuntakriteerien kannalta merkityksellistä kunnan "emoyhtiön" tulosta ja tasetta veivaamalla omaisuutta konsernirakenteeseen. Vaikka osakeyhtiölain 1 luvun 2 § 1 mom. mukaan osakeyhtiö on omistajistaan erillinen, jäänee myöhemmän oikeuskäytännön varaan arvioida, mikä peruskunnan vastuu vesiyhtiöstään on esimerkiksi silloin jos yhtiöitetty vesihuoltolaitos menisi konkurssiin. Tässä arvioinnissa varmaan joudutaan huomioimaan tarkasti vielä se, että onko kyseessä fasadijärjestely, jossa esimerkiksi koko henkilökunta onkin tosiasiallisesti kunnan palveluksessa ja yhtiötä hallinnoidaan käytännössä kunnan päätöksin. Myös arvioitavaksi tulee kuntalain 47.2 §:n näkökulmasta se, että onko yhtiöön valittu riittävästi osaamista, jos esimerkiksi merkittävää taloudellista toimintaa harjoittavan yhtiön hallitus muodostuu kuntapolitikoista, joilla ei ole kokemusta esimerkiksi yritystoiminnasta. Tilanne on vieläkin hankalampi, jos kyseessä on sellainen aloittava yhtiö, jonka hallintoa ja kirjanpitoa ei vielä kertaakaan ole tarkastettu.

Nousiaisten tapaukseen liittyy useita epäselviä kohtia, jotka kuntalaisten keskusteluissa on noussut esiin. Kuntalaiset ovat vahvasti kritisoineet tiedottamista, jonka lisäksi myöhemmässä vaiheessa joudutaan arvioimaan se onko kriisitoiminta ollut oikea-aikaista ja onko se tapahtunut valmiussuunnitelmien ja muiden suunnitelmien mukaan. Arvioitavaksi varmasti tulee myös se onko yhtiö tai kunta laiminlyönyt jossain vaiheessa yleisellä tasolla verkostonsa ylläpidon eli onko yhtiötä hoidettu huolellisesti. Ihmetystä on myös aiheuttanut se, ettei teknistä johtajaa, jonka virkatoimiin vesihuoltoyhtiön toimitusjohtajan tehtävät pitäisi kuulua, ole merkitty kaupparekisteriin toimitusjohtajaksi. Myöskään teknisen johtajan sijaiseksi kunnan puolella nimettyä henkilöä ei ole merkitty yhtiössä toimitusjohtajan sijaiseksi.

Paljon huhuja on liikkeellä myös siitä onko kaikilla vesihuoltolaitoksen käytännön korjaus- ja huoltotoimenpiteisiin osallistuneilla henkilöillä terveydensuojelulain (763/1994) 20 b §:n (942/2016) tarkoittamalla tavalla riittävä vesihygieeninen osaaminen: "Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä on laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antama todistus. Todistus annetaan henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Todistus on voimassa viisi vuotta." Ainakin vesihuoltolaitoksen hoitajalla nähtävästi se on ollut, kunnossa, mutta onko hän ainoa, joka toimintaan on osallistunut.

Epäselvyyttä aiheuttavat myös kommentit siitä, että kunta tai yhtiö ei todellisuudessa tietäisi missä putket menevät, vaikka vesihuoltolaitoksella on velvollisuus vesihuoltolain 15.1 §:n mukaisesti olla selvillä linjoista ja kunnan rakennusvalvonnassa taas pitäisi olla tieto asemapiirroksissa miten kiinteistöjen vesiputket menevät. Oleellista tulee myös olemaan se, että onko syksyllä havaittu putkirikko lopulta johtanut siihen, että myös kiinteistöllä oleva jätevesiputki on hajonnut ja sitä kautta sekoittunut putkirikon etsintätöissä talousveteen. Kokonaisuudessaan voidaan olettaa, että kaikkinensa kyseessä tulee olemaan raskas taloudellinen isku Nousiaisten kunnalle, jolla muutoinkin pitäisi lähiaikoina olla valmius jopa 3400 verkostometrin uusimiseen vuosittain arvioidulla 320 000 euron vuotuisella kustannuksella (s. 26).

Lopuksi ajatuksia kuntalaisena

Ymmärrän erittäin hyvin, miksi useat kuntalaiset ovat erittäin kiukkuisia tällä hetkellä. Tilanne on luonnollisesti vaikea kaikille varsinkin jos mahdollisia kriisejä varten ei ole varauduttu, eikä tilanteita ole harjoiteltu. Lisäksi kunnassa on viime vuosina ollut valitettavan paljon vaihtuvuutta virkamiesjohdossa. Myös se, etteivät kaikki keskeiset viranhaltijat ole olleet virantoimituksessa, kun tilanne laukesi. Pienessä kunnassa on myös ollut paljon luottoa siihen, että asiat ovat kunnossa, kun ne eivät välttämättä sitä ole. Samaa ilmiötä on ollut havaittavissa myös muissa kunnissa, joskin toisissa toiminnoissa. Joskus vaan osaaminen ei riitä. Kuntalaisilla kuitenkin olisi lähtökohtaisesti olettaa, että julkinen hallinto toimii kuten sen pitäisi.

Olen nyt puolitoista vuotta asunut Nousiaisissa ja seurannut kunnallispolitiikkaa hieman sivusta. Pidättyväisyyteni on liittynyt omiin virkatehtäviini, jotka ovat asettaneet eräänlaisen moraalisen esteen arvostella asuinkunnan toimintaa. Valitettavasti kuitenkin tämän puolentoistavuoden aikana olen havainnut lukuisia toiminnallisia epäkohtia, joihin kunnassa ei selvästikään haluta puuttua. Vastaavat toiminnat eivät menisi esimerkiksi työskentelykunnassani missään nimessä läpi, vaan seurauksena olisi valituksia ja kanteluja. Olen myös ollut pöyristynyt tavasta, millä useisiin asioihin on suhtauduttu. Ehkä tämä on se piste, jolloin havaitaan, että ongelmat eivät johdu muista tai ulkopuolisista tekijöistä, vaan koko johtamisjärjestelmässä on erittäin suuria ongelmia. Tämä on valitettava tosiasia, joka näkyy, kun hieman asioita selvittää. Voitaisiin puhua niin sanotusta "maan tavasta". Hyvänä esimerkkinä ovat investoinnit, jotka järestään alibudjetoidaan ja sitten ihmetellään miten tässä näin kävi.

Joku voi kysyä motivaatiotani kirjoittaa tämä teksti. Ei en itse ole halunnut hakeutua kyseisen kunnan päättäjäksi, vaikka minua sekä vaaleihin että kunnanjohtajaksi kyseltiin. Jotenkin vain kuntalaisena haluaisin, että asiat tehtäisiin siten kuin ne lakien mukaan pitäisi tehdä. Nousiaisilla olisi erittäin hienot mahdollisuudet Turun läheisyydessä olevana kuntana, mutta kunnallishallinnon toiminta vie eväät todelliselle kasvulle. Valitettava totuus on se, ettei kunnassa ole nähtävästi ymmärretty sitä, että "todellinen vihollinen" on aivan joku muu kuin "oma kansa".

Edelleen motivaationi on antaa arvoa niille henkilöille, jotka luojan kiitos käynnistivät keskustelun siitä, että vedenlaadussa saattoi olla ongelmaa sekä niille, jotka kommenteillaan ovat kirittäneet kuntaa. Olen ollut pöyristynyt siitä, että mitään ajatuksia ei ole uskottu, vaan milloin on väitetty, ettei teknisestikään ole mahdollista, että vedessä olisi vikaa tai ettei tilapäinen vesipiste voisi jäätyä, vaikka asiasta edellisenä iltana huomautettiin. Myöskään ongelmana ei pidetä sitä, että lapset luistelevat jätevedellä kuorrutetulla jäällä tai koulusta annetaan ohjeita, ettei käsiä tarvitse pestä, vaikka valtakunnan mediassa on juuri pyörinyt vaaratiedote. Tai, että vedet aiotaan katkaista useiksi päiviksi ajatellen, että kyllä ihmiset varmaan jossain peseytyvät. Kukaan ei ole edes pyytänyt kuntalaisilta anteeksi, vaikka kuntalaisten luottamus kunnan kykyyn turvata kuntalaisten turvallisuus, on petetty erittäin vakavasti. 

Yhtenä motiivinani on kuitenkin ollut tuoda esiin havaintojani, joita olen pystynyt tekemään. Olen myös halunnut tuoda julkiseen keskusteluun useita asiaan liittyviä säännöksiä ja niiden sisältöä, koska valitettavasti pelkään, että vastaavia riskirakenteita on ympäri Suomen, eivätkä esimerkiksi kuntayhtiöiden luottamushenkilöt varmasti tiedä, mitä yhtiössä toimiminen todellisuudessa tarkoittaa. Olen myös pyrkinyt oppimaan itse ja käynyt lähes päivittäin havaintojani läpi johtamani organisaation kanssa, jolloin myös oma toimintamme on kehittynyt. Se, mitä muu Suomi voi Nokiasta ja Nousiaista oppia, on tehdä asiat huolellisemmin - Tasavallan Presidentin sanoin pitää siitä, mikä ei ole omaamme, mutta joka meidän vastuullemme on annettu, parempaa huolta kuin omastamme.

Kaiken edellä olevan olen esittänyt yksityishenkilönä ja kuntalaisena.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Firmassa tekivät muuten tällaisen vastaavia tilanteita varten, sopii niin vesi- kuin sähköyhtiöiden suoriutumisongelmia varten: http:///bit.ly/vesiale

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Koska blogikirjoituksen tarkoitus oli tuoda keskusteluun aiheeseen liittyvää sääntelyä sekä edesauttaa, ettei vastaavia tilanteita pääsisi muodostumaan, on tässä aiheeseen liittyvä asiantuntijan jo aiemmin laatima harjoitustehtävä ja sen mallivastaus lähdeaineistoineen:

Epidemiaharjoitus / Katri Jalava, elintarvike- ja ympäristöepidemiologian dosentti, HY:

"Olet kunnan X epidemiaselvityksestä vastaava viranomainen. Terveystarkastajalle ja vesilaitokselle on tullut useita huolestuneita yhteydenottoja, joista käy ilmi kunnan asukkaiden sairastumisen akuutisti oksenteluun ja ripuliin. Asukkaat valittivat päivää aiemmin myös vesijohtoveden oudosta väristä ja pahasta hajusta, samoin iho-oireista. Tuona edellisenä päivänä oli vesilaitoksella tehty myös asennustöitä ja vesi oli ollut poikki jonkin aikaa. Vesilaitos kertoi sinulle että veteen on joutunut rautasakkaa ja asennustöissä käytettyä liukastusrasvaa. Se myös ilmoitti että vesi on juomakelpoista. Mihin toimenpiteisiin ryhdyt ja miksi. Yksi A4 sivun perusteltu vastaus riittää. Lisätietoja saa whatsupilla numerosta +358 XX XXX XXXX".

Epidemiaharjoitus – vesiepidemia /Katri Jalava, elintarvike- ja ympäristöepidemiologian dosentti, HY

Heti: Koska sairastuneita on yli ~10 (36, whatsup) ja potilaiden henki tai terveys on vaarassa, soitat välittömästi 029 548 557 (THL:n tartuntatautilääkäri), päivystysaikana HUS:n infektiopäivystäjä 09 4771. Saat HUS:n kautta yhteyden THL:n päivystävään epidemiologiin. Tallenna numerot puhelimeesi. Saat sieltä seuraavat ohjeet:

5 min: Laitat heti sähköpostia epidemiaselvitystyöryhmälle, kopioi mukaan tartuntatautilaakari@thl.fi

15 min: Selvität yhdessä infektiolääkärin kanssa summittain paljonko sairastuneita on perustuen vesilaitokselle ja terveystarkastajalle tulleisiin puhelinsoittoihin. Pyydät tartuntatautihoitajaa ja muita terveystarkastajia pitämään rivilistaa, ottamaan potilaista näytteitä ja tekemään active case findingia päiväkodeissa, sairaaloissa ja kouluissa. Päättelet että tapauksia on 36 ja niitä on ilmoitettu koko kunnan X vedenjakelualueen alueelta [Varmistat epidemian olemassaolon]

Soitat Aamulehden päivystävälle toimituspäällikölle ja pyydät häntä tiedottamaan välittömästi: ”epäilemme koko kunnan X talousveden saastuneen, vatsatautiin sairastuneita on ilmoitettu 36, talousvesi tulee keittää”. Laitat samat tiedot sähköpostilla kunnan tiedottajalle ja pyydät epidemiatiedotetta, sinun ja infektiolääkärin puhelinnumeroilla [Tiedotat, estät lisätartuntoja]

30 min: Menet vesilaitokselle terveystarkastajan kanssa (hän ottaa näytteenottotarvikkeet) ja vaadit paikalle vesilaitoksen johtajan ja kunnostustöiden vastaavan mestarin. Tallennat molempien puhelinnumerot (24/7) kännykkääsi. Pyydät heitä näyttämään kädestä pitäen mitä korjaustöitä on tehty, miten ne etenivät ja mikä on tilanne. Toteatte että yhdysvesiputken venttiili on jäänyt auki, se suljetaan. Yhdysputkea pitkin on joutunut likavettä talousvesiverkostoon. Pyydät arviota siitä kuinka paljon likavettä on päätynyt puhdasvesiputkistoon [Kenttäepidemiologiaa: Selvität syyn paikan päällä ja toimeenpanet kontrollimekanismeja].

Terveystarkastaja jää paikanpäälle ottamaan näytteitä. Hän on myös yhteydessä pelastuslaitokseen vedenjakelun järjestämiseksi [varmistat diagnoosin aiheuttajasta]

2 h: Soitat uudestaan Aamulehden päivystävälle toimituspäällikölle ja kerrot että likavettä on joutunut juomaveteen. Pyydät uutta tiedotetta, jossa kiellät talousveden käytön ja kerrot väestölle että vedestä saa todennäköisesti vatsataudin. Pyydät yleisön apua kertomaan kaikille kunnan X alueella asuville tuttavilleen että vettä ei tule juoda [Tiedotat]

Tässä vaiheessa sinulle on jo soittanut YLE, MTV ja HS, kaikki haluavat haastattelun. Esiinnyt infektiolääkärin kanssa kello 20.30 pääuutislähetyksessä, jossa kerrotte tilanteen. Pyydätte uudestaan yleisön apua julkisesti että kaikki tiedottaisivat kunnan X alueella asuvia tuttavia olemaan käyttämättä vettä. Kerrotte että tapauksia tulee seuraavien päivien aikana lisää [Tiedotat, puskaradio on edelleen tehokkain tiedotusmenetelmä]

Ilta: Pyydät virka-apua Pirkanmaan pelastuslaitokselta vedenjakeluun [Ennaltaehkäiset]

Seuraavat päivät ja viikot: Teet tapaus-verrokkitutkimuksen, selvittelet potilas- ja vesinäytteiden tuloksia, pidät kokouksia, valvot vesijohtoverkoston puhdistamista, vastailet puhelimeen. Tapauksia tuli noin 800, suurin osa lieviä ripulitauteja. Lepäät [Tiedotat, ehkäiset vastaavia tulevaisuudessa].

Kirjallisuutta ym.

Agresti, Alan. Categorical Data Analysis. Wiley Series in Probability and Statistics, 3rd edition, 2013.

Casella, George; Berger, Roger. Statistical Inference, Cengage Learning, 2nd edition, 2001.

Gregg, Michael. Field Epidemiology, Oxford University Press, 3rd edition, 2008.

Rothman, Kenneth. Epidemiology – An Introduction, Oxford University Press, 2nd edition, 2012.

Rothman, Kenneth; Greenland, Sander; Lash, Timothy. Modern Epidemiology, Lippincott Williams & Wilkins, 3rd edition, 2012.

Nuorti, Pekka; Jalava, Katri. Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvityskeinot. Lääkärilehti, 19/2004, vsk 59, s. 2059-2065.

Kenttäepidemiologian koulutusohjelmia:

EIS training site: https://www.cdc.gov/eis/index.html
EPIET training site: https://ecdc.europa.eu/en/epiet-euphem

Tärkeimpiä seurattavia lehtiä:

Eurosurveillance
Epidemiology and Infection
Emerging Infectious Diseases
Journal of Food Protection
International Jourmal of Food Microbiology

Suomessa todettuja vesi- ja elintarvikevälitteisiä epidemioita, joissa uusia tartuntamekanismeja tai epidemian aiheuttajia:

Jaakkonen A, Salmenlinna S, Rimhanen-Finne R, Lundstrom H, Heinikainen S, Hakkinen M, et al. Severe Outbreak of Sorbitol-Fermenting Escherichia coli O157 via Unpasteurized Milk and Farm Visits, Finland 2012. Zoonoses Public Health. 2017 Sep;64(6):468-75.

Jalava K, Hakkinen M, Valkonen M, Nakari UM, Palo T, Hallanvuo S, et al. An outbreak of gastrointestinal illness and erythema nodosum from grated carrots contaminated with Yersinia pseudotuberculosis. J Infect Dis. 2006 Nov 1;194(9):1209-16.

Jalava K, Rintala H, Ollgren J, Maunula L, Gomez-Alvarez V, Revez J, et al. Novel microbiological and spatial statistical methods to improve strength of epidemiological evidence in a community-wide waterborne outbreak. PLoS One. 2014 Aug 22;9(8):e104713.

Kauppinen A, Pitkanen T, Miettinen IT. Persistent Norovirus Contamination of Groundwater Supplies in Two Waterborne Outbreaks. Food Environ Virol. 2017 Oct 11.

Laine J, Huovinen E, Virtanen MJ, Snellman M, Lumio J, Ruutu P, et al. An extensive gastroenteritis outbreak after drinking- water contamination by sewage effluent, Finland. Epidemiol Infect. 2011 Jul;139(7):1105-13.

Lindstrom M, Vuorela M, Hinderink K, Korkeala H, Dahlsten E, Raahenmaa M, et al. Botulism associated with vacuum- packed smoked whitefish in Finland, June-July 2006. Euro Surveill. 2006 Jul 20;11(7):E060720.3.

Lyytikainen O, Autio T, Maijala R, Ruutu P, Honkanen-Buzalski T, Miettinen M, et al. An outbreak of Listeria monocytogenes serotype 3a infections from butter in Finland. J Infect Dis. 2000 May;181(5):1838-41.

Makary P, Maunula L, Niskanen T, Kuusi M, Virtanen M, Pajunen S, et al. Multiple norovirus outbreaks among workplace canteen users in Finland, July 2006. Epidemiol Infect. 2009 Mar;137(3):402-7.

Nuorti JP, Niskanen T, Hallanvuo S, Mikkola J, Kela E, Hatakka M, et al. A widespread outbreak of Yersinia pseudotuberculosis O:3 infection from iceberg lettuce. J Infect Dis. 2004 Mar 1;189(5):766-74.

Parn T, Dahl V, Lienemann T, Perevoscikovs J, DE Jong B. Multi-country outbreak of Salmonella enteritidis infection linked to the international ice hockey tournament. Epidemiol Infect. 2017 Aug;145(11):2221-30.

Sarvikivi E, Roivainen M, Maunula L, Niskanen T, Korhonen T, Lappalainen M, et al. Multiple norovirus outbreaks linked to imported frozen raspberries. Epidemiol Infect. 2012 Feb;140(2):260-7.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

https://water.unl.edu/drinkingwater/shockintro:

"Shock chlorination is the introduction of a strong chlorine solution into the entire water distribution system (well, pump, distribution pipeline, hot water heater, etc.)."

"Drain water from the water heater so that chlorinated water can be circulated through the hot water pipelines."

http://dem.nv.gov/uploadedFiles/demnvgov/content/R...

http://aesl.ces.uga.edu/publications/watercirc/Sho...

http://dem.nv.gov/uploadedFiles/demnvgov/content/R...

Toimituksen poiminnat