#SOTE – mitäs seuraavaksi?
Sosiaali- ja terveysuudistus on ohi. Seuraavat viikot ovat vielä näytelmää, jossa katsotaan kenen syliin SOTE-uudistuksen kaatuminen kansan silmissä lopulta tipahtaa. Huolimatta siitä, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja nimesi valiokunnan lausunnon huomautukset ”valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi”, sisältää perjantaina julkaistu lausunto 65/2018 vp niin monta ”koukkua”, ettei uudistuksen ylösnousemusta enää tulla näkemään – aika loppuu kesken. Syyt ovat moninaisia ja esitelty viikonlopun aikana useilla eri foorumeilla.
Kestävyysvaje, väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden räjähdysmäinen kasvu sekä huoltosuhteen heikkeneminen eivät uudistuksen kaatuessa ole kuitenkaan kadonneet minnekään. On selvää, että tarvitaan ratkaisuja, joiden avulla tulevaisuudessakin perustuslaillinen lupaus riittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä viimekätisestä ihmisarvoisen elämän edellyttämästä turvasta voidaan lunastaa. Ratkaisumallit ovat kuitenkin toistaiseksi olleet aivan liian massiivisia ja sitä kautta vaikeita toteuttaa. Valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat useampaan otteeseen tuoneet esiin tarpeen vaiheistuksiin. Voisi jopa sanoa, että koko SOTE-uudistuksesta pitäisi nyt luopua – ei vain tämän vaalikauden, vaan myös seuraavan osalta. On epätarkoituksenmukaista, että vaalikaudesta toiseen valmistellaan tuhansien ihmisten voimin jotain, joka lopulta todetaan mahdottomaksi toteuttaa. Fiksumpaa voisikin olla palata alkupisteeseen, tunnistaa mitä palikoita meillä jo on ja katsoa voidaanko niistä rakentaa ”good enough” -malli.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen Kuntaliitossa ja maakuntien valmisteluorganisaatioissa otetaan tarkasteluun vaihtoehdot, joissa joko kuntayhtymiin tai yhteisille toimielimille siirretään järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä on mahdollista tehdä kuntien omilla päätöksillä. Kun näin on menetelty, uusi valtioneuvosto voi yhdessä esimerkiksi osallisuusasiantuntijoiden kanssa tarkastella tarvetta SOTE-kuntayhtymien tai yhteisten toimielinten suoravaaleihin. Valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi järjestämisvastuulliset tahot taas voivat pohtia ratkaisuja mm. palvelusetelien ja erilaisten muutosorganisaatioissa kehiteltävänä olevien mallien pohjalta. Jos palvelujen turvaaminen edellyttää tarkoitukseen sidottua rahoitusta, valtio voinee asiantuntemukseen perustuen joko säätää maakuntaveron tai osoittaa suoraan järjestäjäorganisaatioiden käyttöön valtionosuuksia. Mikäli muodostuvat organisaatiot halutaan jossain vaiheessa ”maakuntalisoida”, voidaan rauhassa käynnistää perustuslain muuttamiseen tähtäävä lainsäädäntöhanke, jolla ne, niiden vaalit sekä mahdollinen rahoitus ratkaistaan.
Niin valtiosääntö- kuin kuntaoikeuden asiantuntijoiden tehtävänä on nyt auttaa kuntia luomaan tiekartta uudistukseen.
Kirjoittaja on hallintotieteiden tohtori, yhteiskuntatieteiden maisteri sekä M.A. in Law, joka työskentelee kuntaoikeuden tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella.
Vaiheittainen eteneminen on ilman muuta ainoa oikea lähestymistapa. Toinen selkeä opetus hallituksen kompuroinnista on, että kaikenlaiset muut terveydenhuoltoon liittymättömät poliittiset sivu- tai päätavoitteet pitää jättää syrjään. Kolmanneksi, kannattaa lähteä liikkeelle nykyjärjestelmästä.
Mielestäni suurten linjojen punaisena lankana tulisi olla rakenteiden ja toimintojen pelkistäminen olennaiseen. Näin sekä tehokkuus että taloudellisuus optimoituisivat ja saavutettaisiin paras valmius sekä kriisitilanteisiin että tulevaisuuden kehitykseen. Lähtökohdaksi voisi ottaa Pelkistetyn soten (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etu…).
Ilmoita asiaton viesti
Tämän nykyhallituksen erinomainen sote ja maakuntalaki on vielä vaiheessa ja valmistunee rimaa hipoen suurensalin äänestykseen. Tarvittaessa siirretään vaalivapaan alkamista hieman.
Katsokaas nyt kun Kokoomuksen valinnanvapaulla on nyt tuhannen taalan paikka joko nyt tai ei ehkä koskaan. Maakuntauudistuksella on laajempi tukipohja joten se etenee muutoinkin.
Katsotaan nyt nämä kortin loppuun ja ihmetellän sitten miten tässä lopulta näin hyvin kävi uudessa sote/maakunta maassamme.
Ilmoita asiaton viesti
Saarakkala ilmoitti tänään äänestävänsä vastaan, joten vastustajia on jo enemmän, vaikka äänestykseen menisikin, mikä lienee kuitenkin mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen Soten vastustaja ollut kauan, siinä kun on haissut busines.
Tuota ei saisi olla näissä kuvioissa mukana ja olen asiasta paljon kirjoitellut/puhunut, se kun on haissut nenääni tässä todella vahvasti.
Mielummin ottaen askelia taaksepäin vahvistaen olemassa olevaa toimivaa järjestelmää, kuin businesvetoista rahastusmallia, joka romahduttaa järjestelmän aikaa myöden.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän nykysoten ja 295 kunnan rypäs on ykstellen tehnyt jo 850 yksityisten kansa vanhushoitokotia siis jo puolet vanhuksista on kunta huutokaupannut yksityisille joten näiden ja kunnallisten tilaajavastuun valvontaan halutaan korjausta se on uusi sote/maakuntalaki.
Ilmoita asiaton viesti
Auts.. taitaa nyt vaan hallinto, tai hallinnon toimimattomuus mennä itse asian edelle.
Ja se asia on ne ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut.
Ajatus että Sotea aletaan tehdä paloina tarkoittaa että ikiliikkuja on keksitty, uudelleen. Tosin nykyinen sote uudistus on pyörinyt vasta 14 vuotta mutta moni vertaa jo silti ikiliikkujan.
Palasina tekeminenhän elikkäs nykyisen sote esityksen kaatumienhan tarkoittaisi kuten kirjoittaja totesi, että soten uudistaminen pysähtyisi ja ei seuraavan vaan kahden hallituskauden päästä eli noin 10-12 vuoden päästä tapahtuisi jotain ehkä aikaisintaan jotain lainsäädännöllistä uudistamista.
Silloin voitaisiin juhlia jo sote-uudistuksen, jonka tarpeesta kaikki ovat yksimielisiä, 30 vuotista elämää ja ensimmäisen konkreettisen lakiesityksen läpimenoa. Riippuen tietenkin että meneekö se läpi..
Jos enemmistöhallitus ei saa lakiesityksiään hallituskaudessa läpi niin eiköhän pitäisi muuttaa käytäntöjä, eikä tyytyä toteamaan ettei neljä vuotta riitä, kokeillaan riittäisikö 44 vuotta..
Suomessa on vaalit sitä varten että korkein vallankäyttäjä eli äänestäjä ilmaisee mielipiteensä päätösten hyvyydestä ja poliittisen koneiston pitää pystyä käsittelemään asiat, laillisesti, mutta ripeästi ja ehdottomasti vaalikaudessa.
Käytännöksi ei saa muodostua viivyttäminen ja muotoseikkoihin hukkuminen vaan nopea, tehokas lainsäädäntö.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan Kalevin ehdotusta pelkistetyksi malliksi. Sehän on varsin tuore.
Päättäjät ovat nyt sotkeneet kuviot. Jos lakiehdotuksessa on peräti 4000 sivua, se on varsinainen ongelmapesä sekin. Valinnanvapaus ei ole mikään tunnettu käsitem määritelmä, vaan se on joukko erilaisia mielipiteitä mitä valinnalla tarkoitetaan missäkin tilanteessa ja mitä tarkoittaisi vapaudella. Oikeustieteen tohtorikaan ei osaa sitä niin määritellä, että pev- ja sote-lautakunnat sen sellaisenaan hyväksyisi.
KELA ei pysty ongelmapesäkettä koodaamaan toimivaksi, eikä Vimana eikä mikään valtiontuki-IT-yritys, joita on jo tähän tarkoitukseen pystytetty.
Systeemisyys ja sitä kautta pelkistäminen ovat ainoa tie ”onneen”. Kirjoitan nyt toista kirjaani vastuullisesta tekoälystä. Siihen tulee kognitiivisia malleja, jotka tässä hankkeessa olisivat hyödyllisiä apuvälineitä.
Ilmoita asiaton viesti
l
Ilmoita asiaton viesti
Me too?
Ilmoita asiaton viesti
Piti kirjoittaa, että ihmeen hiljaa ministerit ovat olleet perjantaisen perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen. Sitten jäi kirjoitus kesken kun hämmennyin, miksi mulla on noin outo profiilikuva. Ilmeisesti tässä käy niin, että jos kirjautuu Facebook-tunnuksilla tulee eri tiedot ja profiilikuva kuin jos kirjautuu Puheenvuoron tunnuksilla.
Kuitenkin: Ihmettelen, miksi Juha Sipilä tai muut ministerit eivät ole pitäneet tiedotustilaisuutta, antaneet TV-haastatteluja, tai edes lähettäneet tiedotetta soten tilanteesta. Kyseessä on kuitenkin Suomen suurin uudistus. Silloin ei yksittäinen epämääräinen tviitti oikein riitä. Vaikuttaa nyt siltä, että ministerit häipyvät takavasemmalle, ja ns junan alle heitetään Päivi Nerg, jonka kommentit EU-notifikaatiosta herättivätkin kiistelyä.
Ilmoita asiaton viesti
Muistatko kun viimeksi tai mitä näitä nyt on, kerralla oltiin sitä mieltä, että kaksi viikkoa ja korjaukset tehty. Ehkä nyt ei haluta toistaa samaa. Kaikki tietää, että ohi on ja nyt kyse siitä kenen piikkiin kaatuminen menee. Oma käsitykseni on itseasiassa, että Sipilän. Hänellä olisi nyt 12 alueen sote, jos ei olisi vaatinut 18/19 aluetta, jonka hinnaksi Stubb laittoi valinnanvapauden.
Ilmoita asiaton viesti
Hallituksen malli on toimimaton niin valinnanvapauden kuin maakuntamallinkin osalta. Kokoomuksen alkuperäisellä mallilla olisi varmasti ollut edellytyksiä alentaa kustannuksia varsinkin perusterveydenhuollon osalta. Viiden ervan pohjalle rakennettuna sote olisi lähtenyt liikkeelle luonnollisesta pohjasta, eikä kaikkea tarvitsisi rakentaa uudestaan. Kompromissit ja perustuslailliset asiat estivät mallista kuitenkin kaiken hintoja alentavan kilpailun, joten nykyinen valinnanvapaus toimii pikemminkin toisinpäin, koska siitä puuttuu tuo elementti. Toisaalta se ei edes kaikkiin soten alaisiin sektoreihin sovikaan, kuten uutisista on voinut todeta viime aikoina.
Ehkä paras malli olisi, jos valtio ottaisi järjestämisvastuun kunnilta vero-osuuksineen. Näille viidelle erva-alueelle voisi antaa jonkin roolin toteuttamispuolelta, koska siellä sitä käytännön tietotaitoa riittää. Tuolla keinoin resurssit riittäisivät valtakunnallisesti eikä tarvittaisi mitään välitason hallintoja lisäämään byrokratiaa. Perustuslaki kun määrää järjestäjälle hallinnon ja valtiolla se on valmiina, joten senkin puoleen säästyttäisiin turhilta vaaleilta. Suurin ongelmahan on kustannusten hallitsematon kasvu ja kuntasektori ei sitä kykene korjaamaan yhteenliittymilläkään, joten hartioiden kasvattaminen suurimmaksi mahdolliseksi kerralla olisi varmasti toimivin tie.
Ilmoita asiaton viesti
En ihan saa kiinni, mihin viitataan kasvavilla kustannuksilla ilmeisesti ennustetaan tulevaisuutta .Onko kysymys siitä, että me kaupungeissa asuvat yksityislääkärillä käyvät siirtyisimme käyttämään julkisilla varoilla maksettuja terveyspalveluja, kun ne tehtäisiin meille houkutteleviksi valinnanvapaudella. Onko joku selvittänyt sitä paljonko nyt on käyntejä omalla kustannuksella Mehiläisessä, Aavassa yms. Ja mitä tämä tulee kustantamaan veronmaksajille. Ainakin odotustilassa näyttää kävijöitä riittävän
Ilmoita asiaton viesti
> Voisi jopa sanoa, että koko SOTE-uudistuksesta pitäisi nyt luopua – ei vain tämän vaalikauden, vaan myös seuraavan osalta.
Aivan. Tilanne on nyt niin sekava ja raiteiltaan, että pieni rauhoitusaika on paikallaan. Mikään kiire ei ole. Pieniä viilauksia voi tehdä, jos lääkärit ja muut ammattilaiset sellaisia erityisesti pyytävät.
> Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen Kuntaliitossa ja maakuntien valmisteluorganisaatioissa otetaan tarkasteluun vaihtoehdot, joissa joko kuntayhtymiin tai yhteisille toimielimille siirretään järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista.
Miksi ihmeessä vastuut pitäisi siirtää pois kunnilta? Olet ehkä kuunnellut liikaa hallituksen propagandaa :-).
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on aika laaja yksimielisyys ollut, että suuri osa kunnista on liian pieniä järjestämään palveluja ja niiden tuotantoon sisältyy näin ollen riskejä. Erikoissairaanhoidossa meillä on jo lakisääteinen kuntayhtymän pakkojäsenyys, joten mikäli integraatio perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä halutaan toteuttaa, on käytännössä ainoa vaihtoehto nykylainsäädännön puitteissa siirtää järjestämisvastuu kuntayhtymille. Pelkän kunnissa nykyisin olevan soten osalta myös isäntäkuntamalli on vaihoehto, mutta se ei voi ottaa erikoissairaanhoitoa hoitaakseen muuta kuin tuotannon osalta. Päätöksenteko on järjestämisvastuun vuoksi kuntayhtymässä.
Ilmoita asiaton viesti
Poliittisissa puolueissa tuntuu tosiaan olevan aika laaja tuki sille, että kunnilta otettaisiin pois niiden oikeus järjestäää kuntalaisten palvelut entiseen tapaan. AInakaan meillä päin mitään merkkejä sellaisesta, että pienet kunnat eivät pystyisi järjestämään palveluitaan ei kuitenkaan ole. Osa on järjestänyt palveluinsa itse, osa yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Ja valtion hankkeilta puolustautuakseen osa on viime aikoina ostellut palveluita myös yksityisiltä (pitkin sopimuksin, joita valtio tai maakunnat eivät voi helposti purkaa).
Erikoissairaanhoito kuten vaikkapa sydänleikkaukset hoidetaan luonnollisesti keskussairaaloissa. Tämä ei kuienkaan estä kuntia järjestämästä perustason palveluita totuttuun tapaan.
Ajatus perustason ja erikoissairaanhoidon integraatiosta on vain uudistuksen ajajien keksimä mainoslause. Mitään erityistä ongelmaa tuossa suhteessa ei ole ollut. Hyvin on toiminut ilman mitään ”integraatiota”. Ja jos sote siirretään maakunnille, syntyy uusi rajapinta kunnan palveluiden ja maakunnan palveluiden välille. Esimerkiksi Karvian kunta on satsannut reilusti vanhusten liikuntaan, tarkoituksenaan vähentää näin myös terveydenhuollon menoja. Homma on pyörinyt hyvin. Jos sote-uudistus toteutuu, tämä tarve pitää vanhusten terveydestä huolta katoaa. Muitakin synergioita kuntatason eri palveluiden välillä katoaa. Syntyy uusia railoja, kun yhtä yritetään paikata.
Luettelet erilaisia vaihtoehtoisia järjestämistapoja, mutta et näköjään laske nykyistä tapaa mahdollisuuksien joukkoon. Suomen sote-järjestelmä on kuitenkin maailmanmittakaavassa erittäin toimiva, tasokas ja taloudellinen, ja myös demokraattinen, sillä kuntalaset voivat itse ohjata palveluidensa kehitystä. Sekavassa kokonaismullistuksessa hyvä ja toimiva järjestelmä voi helposti huonontua. Täällä päin ainakin ollaan nykyiseen järjestelmään kovin tyytyväisiä. Palvelut ovat hyviä, pitkiä jonoja ei ole, paikkakunnalla on 24h päivystys. Ei täällä ymmärretä, miksi hyvin toimiva järjestelmä pitäisi romuttaa. Nyt kunnilla on ollut mahdollisuus toteuttaa palvelut tasan haluamansa tai toimivimman kokoisissa yksiköissä.
Valinnanvapaus on vielä yksi rasite muiden päälle. Jos pikkukunnan asukkaat jakautuvat vaikkapa kolmelle palveluiden toimittajalle, asiakkaiden vähäisyyden vuoksi yhdelläkään niistä ei ole varaa ylläpitää entisen tasoista terveyskeskusta.
Jos sote toteutuu, palveluiden huonontumista ja leikkaamista pidetään kunnissa todennäköisenä. Hallitus ei ole osannut esittää mitään perusteluita säästöväitteilleen. Kyse on tällä hetkellä enemmän hallitusohjelmaan kirjatuksi tulleen asian puskemisesta väkisin läpi, voiton todistamiseksi, ja kahden puolueen muista poliittisista intresseistä (maakuntahallinto, kaupallinen valinnanvapaus).
Ilmoita asiaton viesti
Eikös kuntayhtymä ole se hallinnollisesti kaikkein huonoin tapa, olen käsittänyt. Kuntayhtymässä voi olla pienestä osakaskunnasta yksi tai kaksi edustajaa joista toisen paikan vie yleensä kunnan tai kaupunginjohtaja eli välttämättä yhtään demokraattisen järjestelmän edustajaa ei jonkun kunnan ja siis kuntalaisen osalta ole kuntayhtymän hallinnossa mukana.
Lisäksi kuntayhtymät yms hallintohimmelit tekevät enemmistöpäätöksiä jolloin yhdellä osakkaalla voi olla jopa enemmistö suoraan jolloin yhdellä osakkaalla on käytännössä niin halutessaan kaikki valta. Tämä ja muutkin nykyisen hallinnon mukaiset hallintahimmelit ovat käsittääkseni juurikin suuri ongelma ja selkeästi perustuslain vastaisia. Nykyjärjestelmän perustuslainvastaisuudestahan ei liene mitään epäselvää kellään keskustelulla. Tähän perustuslainvastaisuuteen on ratkaisuksi olemassa ilmeinen yksimielisyys maakuntahallinnon perustamisesta.
Mutta nykyjärjestelmän suurin ongelma lie se että valtaosa Suomen väestöstä asunee kunnissa joilla ei riitä taloudelliset resurssit terveydenhoidon kustannuksiin edes nykyisillä hoitajamitoituksilla ja väestönrakenteella.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdotettuun pakkokekittämisen verrattuna perinteisissä kuntayhtymissä on ainakin se hyvä puoli, että niistä kunta voi lähteä, jos palvelut tai päätöksentekotavat eivät miellytä. Kuntayhtymiä käytetään siis vain silloin, kun niistä nähdään olevan jotain etua.
En ymmärrä mikä nykyjärjestelmässä olisi perustuslain vastaista.
> Mutta nykyjärjestelmän suurin ongelma lie se että valtaosa Suomen väestöstä asunee kunnissa joilla ei riitä taloudelliset resurssit terveydenhoidon kustannuksiin edes nykyisillä hoitajamitoituksilla ja väestönrakenteella.
Taloudelliset resurssit eivät kasva sentiiäkään sillä, että päätösvalta siirrettäisiin kunnilta maakunnille. Ja lisäksi THL:n tilastot kertovat, että tarvevakioiduissa menoissa tehokkaimmat kunnat ovat tyypillisesti pieniä kuntia. Jos siis haluataan taloudellisia toteutuksia, kannattaisi ottaa oppia niistä pienistä kunnista, jotka ovat palvelut parhaiten järjestäneet.
Ilmoita asiaton viesti