Sosiaali-individualismin puolustuspuhe Sosiaali-individualismin puolustuspuhe on testikenttä kaikille niille ajatuksille, joita yhteiskuntaa koskien vuosien varrella on syntynyt. Tavoitteena on käynnistää erilaisia keskusteluja yhteiskunnasta ja tulevaisuudestamme, mihin yleensä olemme tottuneet.

Voisiko Vihreiden puheenjohtajavalinta olla mitätön?

Vihreät julkisti 12.5.2019 tiedon, ettei määräaikaan mennessä puolueen puheenjohtajasta järjestettävään neuvoa-antavaan jäsenvaaliin ollut ilmoittautunut kuin yksi ehdokas. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kesäkuun puoluekokouksessa käydä puheenjohtajavaalia, vaan kansanedustaja, varapuheenjohtaja Maria Ohisalo tulee yksimielisesti valittavaksi. Vaikka jäsenvaali olisi järjestetty, ovat puoluekokousedustajat kerrotun mukaan sitoutuneet siihen, ettei jäsenvaalin tuloksesta poiketa. Näin ollen muodollisesti myös edellinen varsinainen puheenjohtaja Touko Aalto valittiin ilman puoluekokouksessa suoritettua vaalia – sen jälkeen, kun loputkin ennakkoäänet olivat tulleet kokouspaikalle kuljetetuksi.

Vihreiden jäsenäänestys on muotoiltu neuvoa-antavaksi siksi, ettei puolueisiin sovellettava yhdistyslaki salli yhdistyksen, tässä puolueen hallituksen valitsemista muutoin kuin yhdistyksen kokouksessa tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuuston kokouksessa (YhdL 23.1/4 §). Toimivaltaa valita hallituksen jäseniä ei ole Vihreiden säännöissä siirretty valtuustolle kuin tilanteessa, jossa joku puoluehallituksen jäsenistä eroaa tai tulee pysyvästi esteelliseksi kesken toimikauden. Tällöin valtuusto voi täydentää puoluehallitusta seuraavaan puoluekokoukseen asti (säännöt 17.1/6 §). Tätä määräystä käsitykseni mukaan sovellettiin, kun Pekka Haavisto valittiin Aallon seuraajaksi.

Jäsenäänestyksen tai pikemminkin yhdistyslain 19 §:n tarkoittaman liittoäänestyksen käyttämisen kieltoa on lain esitöissä (HE 64/1988 vp, s. 41/II) perusteltu sillä, että yhdistyksen, tässä puolueen hallituksen ja sitä kautta myös puheenjohtajan valinta on usein tärkein asia, josta yhdistyksen jäsenet voivat välittömästi päättää. Näin ollen lainsäätäjä ei ole katsonut hyväksyttäväksi, että valinnasta ei käytäisi keskustelua, koska siihen yleensä liittyy myös tarve vaihtaa mielipiteitä toiminnan suuntaviivoista. Sinänsä laitonta ei varsinkaan sääntöihin perustuva liittoäänestyksen käyttäminen ole. Yhdistysoikeuden pitkäaikainen tutkija, professori Heikki Halila on kuitenkin jo vuonna 1993 julkaisemassaan väitöskirjassaan todennut (s. 741-742), ettei neuvoa-antavien äänestysten käyttö saa johtaa siihen, että se eliminoisi varsinaisessa kokouksessa tai valtuutettujen kokouksessa keskustelun valittavista henkilöistä. Lakia on myös tulkittava siten, ettei liittoäänestykseen ilmoittautumisen määräaika voi rajoittaa ehdokkaaksi asettautumista itse kokouksessa.

Näin näyttäisi kuitenkin tässä tapauksessa olevan käymässä. Tällöin nousee esiin se, että onko valinta ylipäätänsä pätevä. Yhdistyslain 33.2 §:ssä mitättömäksi todetaan muiden ohella päätös, joka päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta. Vastoin kuin yhdistyslain 32 §:n tarkoittamissa moitteenvaraisuustilanteissa, mitättömät päätökset ovat mitättömiä ilman tuomioistuinprosessiakin, vaikka myös vahvistuskanneoikeudesta on säädetty (YhdL 33.3 §). Kun käytännössä puolueen jäsenet eli jäsenyhdistykset eivät tosiasiallisesti voi päätösvaltaa puheenjohtajan valinnassa käyttää, voi tilanne hyvinkin johtaa siihen, että puheenjohtajan valinta jää mitättömäksi.

Kirjoittaja on HTT, YTM, ÕTM, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella tutkijatohtorina. Kirjoituksen laatijan vuonna 2012 tarkastettu väitöskirja "Yhdistymisvapaus ja yhdistysoikeuden järjestelmä" on yksi kolmesta oikeustieteellisestä väitöskirjasta maamme historiassa. Lisäksi kirjoittaja on julkaissut useita muita yhdistysoikeudellisia esityksiä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Teoriassa varmaan voisi. Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen jälkeen sen voittajalle voisi teoriassa puoluekokouksessa vielä asettaa vastaehdokkaan josta viralliset kokousedustajat äänestäisivät. Puheenjohtajaksi halukkaat ovat kuitenkin jo hävinneet neuvoa-antavan äänestyksen, joten pitäisi olla melko vahva itsetunto, jotta uskoisi voittavansa kisan kokouksessa. Varsinkin kun valtaosa kokousedustajista kuitenkin noudattaisi neuvoa-antavan äänestyksen tulosta. Nyt kun vastaehdokkaita ei ole etukäteen asetettu, eikä jäsenäänestystä voida järjestää, niin mahdollisuus vastaehdokkaalle itse kokouspaikalla on teoriassa suurempi. Tässäkin tapauksessa on vaikea saada kokousedustajilta sympatiapisteitä. Olisi ollut ajoissa liikkeellä. Käytännössä tämä tilanne voisi tulla eteen jos tässä välissä vielä ennen puoluekokousta Ohisalon kaapista rymisisi sellaisia luurankoja, ettei häntä haluta puheenjohtajaksi. Juridisesti neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tulosta ei kokouksessa tarvitse noudattaa, mutta kyllä sitä käytännössä aina noudatetaan.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Niin ja tämä ongelma sinänsä. Yhdistyskäytäntö kun voi tietyissä tilanteissa saada oikeuslähteen aseman. Teemaan liittyen, Twitterissä nousi esiin asia mitä en ollut miettinyt. Jäsenäänestykseen oli asetettu eri kriteerit kuin mitä säännöissä on, joten se puoluehallituksen päätös näyttäisi ainakin olevan mitätön.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

En oikein tajunnut pointtia. Puoluekokouksessa voidaan järjestää äänestys, jos haastavia ehdokkaita ilmaantuu. Jäsenäänestys on neuvoa-antava.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Yhtään en ihmettelisi, vaikka puoluekokouksessa äänestettäisiin puheenjohtajasta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ettäkö Vihreillä olisi mitätön puheenjohtaja? Tätä täytyy makustella.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Olisin kiinnostunut kuulemaan miten Muukkonen osoittaisi sen, että puoluekokoukselta on viety sille kuuluva päätösvalta? Tämän todistaminen pitäisi olla ensimmäinen askel kun asiaa pähkäilee. Puheenjohtaja on valittu muistaakseni nyt kahdesti neuvoa-antavan jäsenäänestyksen voimin, joten kyse ei vielä ole kovin vakiintunut käytäntö. Itse olen ollut kummallakin kerralla puoluekokouksessa äänivaltaisena jäsenenä paikalla ja mitään estettä sille, että asia oltaisiin ehdotettu saliäänestykseen ei ole kummallakaan kertaa ollut, eikä varmastikaan ole tälläkään kertaa. Lisäksi kertaakaan ei ole jäsenäänetykseen osallistuvien ulkopuolelta tullut ehdokkaita viimehetkellä vaikka säännöt sen sallitsisivat.

Nähdäkseni näyttö siitä, että valintatapa ei noudattaisi lain kirjainta tai henkeä vaatisi joko sitä, että yksi tai useampi puoluekokouksen äänivaltainen osallistua vaatisi joko äänestystä (vaatinee puollon) eikä sitä järjestettäisi tai joku yrittäisi säätöjen esittämällä tavalla ruveta puheenjohtajakilpaan ehdolle ilman että hänet hyväksyttäisiin ehdolle. Mitään tällaista ei tietääkseni ole tapahtunut. Tuntuukin vähän siltä, että asiaa problematisoidaan vain problematisoinnin ilosta.

Sinällään se että yhdistyslaki ei tunne sitovaa jäsenäänestystä on mielestäni ongelma, laaja jäsenäänestys kun on aina demokraattisempi valintatapa kuin puheenjohtajan valitseminen puoluekokousedustajien äänestyksen kautta. Mutta lait on mitä on joten niillä mennään.

P.S. vihreiden puoluekokousten ulkopuolella päättävä elin on nimeltään puoluevaltuuskunta, ei valtuusto.

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Lähdetään perästä liikkeelle. Huomasin kyllä, laissa puhutaan valtuutettujen kokouksesta ja oikeustieteessä se on kääntynyt valtuustoksi tarkoittamaan kaikkia niitä valtuutettujen kokouksia olivatpa ne sitten valtuuskunta, edustajainkokouksia, liittovaltuustoja tms.

Lainsäätäjällä on ollut selvät perustelut, miksi hallituksen jäsenten valinta on jätetty liittoäänestysten (huomaa, lain mukaan kyse ei jäsenäänestyksestä) ulkopuolelle. Uudessa valmistelussa tulisi pohtia onko esimerkiksi sosiaalinen media ja etäisyyksien lyhentäminen johtaneet siihen, että aiempi perustelu ei ole enää validi. Näin voi hyvin ollakin, mutta toistaiseksi ei ole.

Niin, hieman kummallista on se, että liittoäänestykseen asetetaan tiukemmat kriteerit kuin varsinaiseen äänestykseen. Tämä käytännössä blokkaa ehdokkaat. Edelleen voisin kuvitella sosiaalisen paineen olevan erittäin suuri siihen, ettei kukaan uskalla enää kokouksessa asettautua ehdolle. Käytännössä myös julkisuuteen on muodostunut kuva, että homma on selvä. Kaikki nämä ovat tekijöitä, jotka ilmentävät päätöksenteon de facto tapahtumista.

Olen koko ajan tuonut esiin, että kyseessä on saattaa olla tilanne. Tämä johtuu siitä, että oikeuskäytäntöä ei ole, jonka lisäksi yhdistyksillä on laaja yhdistysautonomia. Käytännössä kuitenkin mahdollisesti myös mitättömällä (poikkeaminen sääntöjen vaatimuksista) päätöksellä tehdyllä liittoäänestyksen ehdokasasettelua koskevalla päätöksellä on viety tosiasiallisesti ehdolle asettumismahdollusuus puoluekokouksessa. Toki se nyt nähdään, miten lopulta käy: tuleeko ja sallitaanko vastaehdokkaan tulla. Ja mahdollistuuko esitöiden vaatima keskustelu.

Toimituksen poiminnat